Juridista vastustuskykyään kehittävän valtion on kyettävä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin nopeasti, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Ella Kivisaari. Suomi tunnetaan sekä historiansa puolesta että kansainvälisesti maana, joka pitää lupauksensa ja täyttää sille asetetut velvoitteet. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli ainoa sodan hävinneistä osapuolista, joka maksoi sotakorvauksensa viimeistä penniä myöten, ja Natossa maineemme BKT:n 2 prosentin puolustusbudjetista on esimerkillisellä tasolla. Suomen toiminta on avointa, julkista ja kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita kunnioittavaa. Suomalainen tekee sen, mitä on sovittu. Säntillisyydellä on kuitenkin myös hintansa. Toimintamme mahdollisessa hybridivaikuttamistilanteessa on täysin ennakoitavissa, niin kuin se oli esimerkiksi vuoden 2015 siirtolaiskriisin aikaan, jolloin Suomeen saapui lyhyen ajan sisällä yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Tutkijoiden mukaan kyseessä oli jo tuolloin Venäjän hybridioperaatio, joka toteutettiin järjestäytynyttä rikollisuutta hyväksi käyttäen. Yhdeksän vuotta sitten Venäjä pyrki vielä esittämään muulle maailmalle, että se pelaa yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
