3-30-300-periaatteen mukaan jokaisen pitäisi nähdä vähintään kolme isoa puuta kotinsa ikkunoista, asuinalueen latvuspeittävyyden tulisi olla vähintään 30 prosenttia ja kotoa saisi olla lähimmälle viheralueelle enintään 300 metriä matkaa.
NBSI-instituutin (Nature Based Solutions Institute) kehittämän nyrkkisäännön tavoitteena on kehittää vihreämpiä, terveellisempiä ja kestävämpiä kaupunkeja, kyliä ja naapurustoja.
Siitä, että oma koti sijaitsee lähellä puita ja luontoa, on ihmiselle monenlaista hyötyä.
Puiden määrä vaikuttaa mielenterveyteen, uneen, verenpaineeseen…
Tutkimukset osoittavat, että luonnonläheisyys ja vihreys vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
3-30-300-periaatteen ensimmäisen osan mukaan ikkunasta tulisi näkyä vähintään kolme suurta puuta.
Tutkimusten mukaan muutama suuri puu vaikuttaa mielenterveyteen positiivisemmin kuin suurempi määrä pieniä puita.
Puiden tulisi sijaita niin lähellä kotia, että niiden lehdet sekä puussa elävät eläimet voi erottaa.
Puut luovat yhteyttä luontoon, auttavat vähentämään stressiä ja kohottavat mielialaa. Puiden näkyminen ikkunasta on erityisen tärkeää silloin, jos ihminen viettää paljon aikaa kotonaan. Puiden katselu voi esimerkiksi tuoda taukoa etätyöpäivään ja lisätä luovuutta.
Periaatteen toinen osa, 30 prosentin latvuspeittävyys, vaikuttaa sekin positiivisesti ihmisen terveyteen. Kun asuinalueella on paljon puita, unen laatu on parempaa, mieli pysyy virkeämpänä ja fyysinen kunto kohenee.
Puut luovat varjoa, millä on positiivinen vaikutus lasten leikkeihin ja liikuntaan, sillä varjossa jaksaa luonnollisesti touhuta paremmin kuin paahteessa. Lisäksi puiden varjo viilentää asuinaluetta, mikä vähentää ilmastointitarvetta ja samalla energiankulutusta.
Viheralueita ovat esimerkiksi puistot, taajamametsät, niityt ja muut luontoalueet.
© iStock
Kolmas kohta, eli enintään 300 metrin matka kotoa viheralueelle, on yhdistetty moniin positiivisiin terveysvaikutuksiin. Viheralueilla oleskelu alentaa verenpainetta, sydämen sykettä ja lihasjännitystä ja voi siten ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta.
Kun viheralue sijaitsee lähellä kotia, sen säännöllinen käyttö on helppoa ja houkuttelevaa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Ihanat ulkoilualueet Helsingin seudulla – oletko jo käynyt näissä 24 retkikohteessa?
3-30-300-periaate ei toteudu kaikkialla Suomessa
Erityisesti vanhoilla omakotitaloalueilla ja viheralueiden läheisyydessä sijaitsevilla asuinalueilla periaatteen mukaiset tavoitteet toteutuvat tällä hetkellä Suomessa kohtalaisen hyvin.
”Suurin osa suomalaisista asuu alueilla, joissa periaatteen mukaiset tavoitteet ovat todennäköisesti saavutettavissa. Ja jos eivät vielä tällä hetkellä, niin tulevaisuudessa, mikäli asiaan kiinnitetään huomiota”, tutkija Miia Mänttäri Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Tietyt tiiviisti rakennetut keskusta-alueet voivat olla poikkeuksia. Etenkin uusilla asuinalueilla, joissa rakentamisen tehokkuus on maksimoitu ja viheralueiden osuus on vähäisempi, periaate ei välttämättä toteudu. Putket, johdot ja viemärit voivat rajoittaa puiden istutusmahdollisuuksia.
”Uusilla alueilla puiden kasvaminen vie aikaa.”
Erityisesti 3-30-300-periaatteen toista kohtaa, eli 30 prosentin latvuspeittävyyttä, voi olla vaikea saavuttaa isoissa kaupungeissa. Latvuspeittävyyttä on tutkittu muun muassa Helsingissä, ja on havaittu, että se on vähentynyt vuosien myötä.
”Vaikka Helsingissä keskimääräinen latvuspeittävyys on noin 30 prosenttia, joillakin alueilla se jää reilusti alle kymmenen prosentin.”
Lue myös: Toimittaja vietti yön yksin metsässä – tältä siellä kuulosti
Mitä tehdä, jos oma koti ei täytä suosituksia?
Niin ilmanlaatu, meluntorjunta kuin ihmisten hyvinvointi voivat heikentyä, jos puita ei ole alueella riittävästi.
Jos oma koti ei täytä 3-30-300-periaatteen kriteereitä, voit:
istuttaa pihallesi puita, jos asut omakotitalossa.
ehdottaa taloyhtiölle, kunnalle tai kaupungille puiden lisäämistä taloyhtiön piha-alueelle tai ympäristöön.
vehreyttää pihaa tai parveketta sekä myös kodin sisätiloja kasveilla. Sekin voi parantaa hyvinvointia, vaikka puiden hyvinvointivaikutuksia ei täysin korvaakaan mikään.
käyttää aktiivisesti viheralueita, vaikka ne sijaitsisivatkin kauempana.
Artikkelin lähteet: Miia Mänttäri ja Viherympäristöliiton tiedote