Raha on yksi yleisimmistä riidan aiheista parisuhteessa. Raha on henkilökohtainen, vaikea ja tunteita herättävä teema, johon kytkeytyy parisuhteessa myös suuria arvokysymyksiä. Kun riidellään rahasta, saatetaan samalla riidellä myös tasa-arvon toteutumisesta, sitoutumisesta ja toisen kunnioittamisesta.
Mutta millaisia rahariidat tyypillisesti ovat? Johtava asiantuntija Heli Vaaranen Väestöliitosta kertoo, että ne liittyvät usein kahteen kysymykseen.
1. Miten laskut jaetaan?
Rahan takia koettu eriarvoisuus aiheuttaa herkästi riitoja parisuhteessa. Heli Vaaranen kertoo, että hyvin usein rahariidat koskevat sitä, miten laskujen maksaminen jaetaan.
– Jos laskut jäävät usein maksettavaksi paremmin tienaavalle, se voi aiheuttaa hänessä katkeruutta ja epätasa-arvon kokemusta, Vaaranen sanoo.
Parisuhteessa saattaa helposti syntyä jonkinlainen tapa, kuka maksaa mitäkin. Toiset kulut voivat olla näkyvämpiä, kuten sähkölasku, kun taas toiset saattavat jäädä piiloon. Esimerkiksi lasten vaatteista ja tarvikkeista voi kertyä suuriakin summia, mutta niistä ei välttämättä tule pidettyä kirjaa.
Kulujen jakautumisesta olisi tärkeää keskustella ja sopia yhdessä.
– Molemmat voivat esimerkiksi hoitaa oman osuutensa talouden menoista tietyllä prosentuaalisella osuudella omaan palkkaansa nähden.
Lue myös Kotiliesi.fi: Sadulla on pienemmät tulot kuin miehellä, silti he laittavat kulut puoliksi – miehen nenäliinoja Satu ei suostu maksamaan
2. Miten rahaa käytetään?
Puolisoiden erilainen suhtautuminen rahankäyttöön johtaa herkästi konflikteihin, selviää valtiotieteiden tohtori Anniina Kaittilan väitöskirjasta. Toisen asenteita ja kulutustottumuksia voi olla vaikea ymmärtää, jos toinen on luonteeltaan säästäväinen ja toinen tuhlailevampi.
– Mikä on yhdelle tärkeää, ei välttämättä olekaan toiselle. Toisen hankintoja voidaan myös arvostella, vaikka hän olisi tehnyt ne omilla rahoillaan, Vaaranen sanoo.
Rahankäyttöön liittyvät riidat voivat yleistyä, jos toisen tuloissa tapahtuu merkittävä muutos esimerkiksi työttömyyden tai perheenlisäyksen vuoksi. Voi tuntua hyvin epäoikeudenmukaiselta, jos toinen käyttää rahaa kuten aikaisemminkin ja itse joutuu kituuttelemaan pienillä tuloilla.
Anniina Kaittilan väitöskirjasta selviää, että myös uusperheissä rahakonfliktit ovat verraten yleisiä. Erimielisyyksiä voi syntyä esimerkiksi siitä, miten yhteisten ja entisissä parisuhteissa syntyneiden lasten harrastukset tai vaatteet maksetaan.
Rahariitojen äärimmäinen muoto on taloudellinen väkivalta
Taloudellinen väkivalta ei enää ole pelkkää rahasta riitelyä vaan toisen vahingoittamista rahan avulla. Taloudellisen itsenäisyyden riistäminen on vahva keino kontrolloida toista.
Taloudellisen väkivallan muotoja ovat työssäkäynnin rajoittaminen ja häirintä, rahaan liittyvä kontrollointi, taloudellinen hyväksikäyttö ja eron jälkeinen taloudellinen väkivalta.
Rahariidat ovat tavallisimpia silloin, kun talous on tiukilla
Rahasta riidellään eniten silloin, kun rahat alkavat loppua. Kun taloudellinen tilanne on heikko, rahankäytöstä ja laskujen jakamisesta voi syntyä entistä enemmän erimielisyyksiä.
Taloudelliset vaikeudet voivat myös näkyä kireänä tunnelmana ja lisätä riitoja muistakin aiheista kuin rahasta.
Rahasta riidellään herkästi myös silloin, kun parisuhde päättyy eroon ja yhteinen omaisuus on jaettava. Jos esimerkiksi yhteistä asuntoa ei saada heti kaupaksi, erimielisyyksiä voi syntyä asumiskulujen maksuista.
Rahariitoja voisi Vaarasen mukaan parhaiten ehkäistä avoimella keskustelulla.
– Suomalaisessa kulttuurissa ei ole ollut perinteisesti helppo puhu siitä, kuinka paljon kukakin tienaa, kuluttaa tai maksaa velkoja. Rahasta voi olla parisuhteessakin helpompi vaieta, mutta äänettömyys on raskasta. Monet jättävät rahakeskustelut tilanteeseen, kun tunteet ovat jo räjähdyspisteessä. Tarvitaan sopimista, sopimista ja sopimista.
Lähteet: Heli Vaarasen haastattelu ja Anniina Kaittilan väitöskirja: Rahakonfliktit ja taloudellinen väkivalta parisuhteissa
