Kolesterolin alentamiseen liittyvä Annan artikkeli synnytti somessa kommenttivyöryn, jossa viljeltiin erilaisia väittämiä kolesterolista ja kolesterolilääkkeistä. Suomessa käytössä olevia viitearvoja esimerkiksi pidettiin liian alhaisina ja kolesterolin alentamisen nähtiin nostavan muistisairauksien riskiä.
Kysyimme Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwabilta, ovatko viisi kolesteroliin liitettyä väitettä totta vai tarua.
1. Kolesterolin viitearvot ovat Suomessa liian alhaiset
”Ei pidä paikkaansa. Suomessa on käytössä samat viitearvot kuin eurooppalaisissa suosituksissa. Eurooppalaiset suositukset ovat myös hyvin yhteneväisiä amerikkalaisten suositusten kanssa. Emme ole tiukempia kuin muualla.”
Tavoiteltavat kolesterolin viitearvot
Kokonaiskolesterolin (S-Kol) tulisi olla alle 5,0 mmol/l.
Kolesterolihoidon kohteena on ”huono” kolesteroli eli LDL-kolesteroli (S-Kol-LDL). Nämä ovat sen viitearvot:
Alle 3 mmol/l, jos sinulla ei ole diabetesta tai valtimotautia, kuten sepelvaltimotautia. Tätä arvoa tavoitellaan ensisijaisesti elämäntapakeinoin.
Alle 2,6 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus, jos sinulla on esimerkiksi diabetes mutta ei juuri muita valtimotaudin riskitekijöitä.
Alle 1,8 mmol/l, jos sinulla on valtimotaudin riskitekijöitä, kuten hyvin korkea verenpaine.
Alle 1,4 mmol, jos sinulla on todettu valtimotauti, olet sairastanut sydäninfarktin, sinulla on vaikea munuaisten vajaatoiminta tai olet sairastanut pitkään diabetesta ja sinulla on monia valtimotaudin riskitekijöitä.
HDL-kolesterolin (S-Kol-HDL) eli ”hyvän” kolesterolin tavoiteltavat arvot ovat:
Miehillä yli 1,0 mmol/l
Naisilla yli 1,2 mmol/l
Triglyseridien (S-Trigly) arvo:
Alle 1,7 mmol/l
Lähteet: Käypä hoito ja Sydänliitto
2. Kolesterolilääkkeet heikentävät liikuntakykyä
”Totta, mutta erittäin harvinaista. On tiettyjä perintötekijöitä, jotka altistavat sille, että kolesterolilääkkeistä eli statiineista voi tulla lihaksiin haittoja. Jos potilas kuuluu tällaiseen ryhmään, kolesterolilääkkeet toki vaihdetaan.
Kolesterolilääkkeitä käytetään paljon, ja siihen nähden niiden haitat ovat todella harvinaisia. Kun haittoja tuodaan esille, voi syntyä käsitys siitä, että kovin monella on tämä ongelma.”
3. Kolesterolin alentaminen lisää muistisairauksien riskiä
”Aivan päinvastoin. Pitkäaikaisen ja laadukkaan tutkimusnäytön mukaan muistisairauksien ehkäisyssä pätevät samat periaatteet, jotka toimivat sydän- ja verisuontisairauksien ehkäisyssä. On tärkeää pitää aivojenkin verisuonet kunnossa.”
Kolesteroliin vaikuttaa ruokavalion rasvan laatu. Leivän päälle suositellaan kasvirasvalevitteitä.
4. Kolesterolilla ei ole sydän- ja verisuonisairauksissa niin suurta roolia kuin tulehduksilla
”En lähtisi erottamaan näitä toisistaan. Liikunta, terveyttä edistävä ravitsemus ja lääkehoito kontrolloivat myös tulehdusta. Kolesterolilääkkeet pienentävät huonon kolesterolin pitoisuutta sekä lievittävät verisuonen seinämässä olevaa tulehdusta. Eli kun hoidetaan korkeaa kolesterolia, samalla hoituu myös tulehdusasia.”
5. Voi on parempaa terveydelle kuin margariini – jos ruokavalio vaihdetaan täysin suositusten mukaiseksi, saadaan jo liian vähän kovaa rasvaa
”Tarua. Moneen kertaan on tutkimuksin osoitettu, että kovat rasvat suurentavat kolesterolipitoisuutta ja lisäävät tulehdusta, kun taas pehmeät rasvat pienentävät kolesterolipitoisuutta ja rauhoittavat tulehdusta. Suomalaisten kolesteroliarvot menivät huonompaan suuntaan karppausbuumin ollessa kuumimmillaan vuosina 2010–2012, kun ihmiset huononsivat ruokavalionsa rasvan laatua.
Jos ei halua margariineja käyttää ja epäilee niitä – vaikka ei ole mitään syytä epäillä – niin sitten leivän voi syödä vaikka oliiviöljyn kera.
Sellaista ilmiötä ei myöskään tunneta, että ihminen saisi liian vähän kovaa rasvaa. Kova rasva ei ole meille välttämätöntä. Kovan rasvan saanti on myös Suomessa iso ongelma. Miehistä 97 prosenttia ja naisista 94 prosenttia saa liikaa kovaa rasvaa.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Rasva on yksi tärkeimmistä ravintoaineista – tiesitkö, miten kova ja pehmeä rasva eroavat toisistaan? Ja mitä rasvaa kannattaa arjessa käyttää?
Kolesteroliin liittyvät myytit elävät sitkeässä – ”On ihmisiä, jotka näkevät, ettei omaa käsitystä ole tarvetta muuttaa”
Kolesteroli on hyvin tarkasti tutkittu aihe, jossa on Ursula Schwabin mukaan todella vähän epävarmuutta. Miksi se kuitenkin aiheuttaa niin paljon hämmennystä?
– Sitä olen paljon itsekin miettinyt. Osittain taustalla voi olla kaupallisiakin intressejä – halutaan promotoida tiettyjä elintarvikkeita. Mutta sitten on myös ihmisiä, joille tietyt uskomukset jäävät vain pyörimään päähän ja jotka näkevät, ettei omaa käsitystä ole tarpeen muuttaa, vaikka kuinka asioita perustellaan vankalla tutkimusnäytöllä.
Jos itsellä on epävarmuuksia kolesteroliin ja sen hoitoon liittyen, Schwab suosittelee ottamaan asian esiin lääkärin vastaanotolla.
– Näen hyvänä sen, että potilaat ottavat esiin käsityksiä, joista sitten voidaan keskustella. Potilaalle pitää selittää huolella, miksi suositukset ovat sellaisia kuin ovat. Oman kokemukseni mukaan ihmiset arvostavat sitä, että asiat perustellaan ja käydään huolella läpi.
