Vasomotorinen nuha on täsmällinen vieras: se iskee aina ja poikkeuksetta tietyissä tilanteissa, kuten ulkoillessa, tulisia ruokia, kylmää tai kuumaa syödessä, voimakkaiden hajujen äärellä tai vaikkapa alkoholia nautiskellessa.
Kyse ei ole allergiasta, vaan tietyissä tilanteissa iskevästä nuhasta, tukkoisuudesta ja aivastelusta. Kysyimme asiantuntijalta 5 kysymystä vasomotorisesta nuhasta ja kuulimme mielenkiintoisia uutisia vaivan uudesta hoitokeinosta.
1. Mitä tarkoittaa vasomotorinen nuha?
Vasomotorinen nuha on kansankielinen termi, mutta oikeasti kyse on idiopaattisesta nuhasta, sanoo korva-, nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri Johanna Wikstén HUS Pää- ja kaulakeskuksesta. Idiopaattinen tarkoittaa itsenäistä eli muusta sairaudesta riippumatonta, tuntemattomasta syystä johtuvaa sairautta.
– Kun ensin on suljettu pois muut syyt nuhan takana ja nuhaisuus ajoittuu selkeästi tiettyihin tilanteisiin, voidaan puhua idiopaattisesta nuhasta.
Idiopaattinen eli vasomotorinen nuha on yliherkkyysnuhaa. Se tarkoittaa, että nenän limakalvot reagoivat tavallista voimakkaammin ulkoisiin ärsykkeisiin, kuten pölyyn, lämpötilan tai ilmankosteuden vaihteluihin ja hajuihin. Joillakin nuha iskee kylmällä ilmalla ulkoillessa, toisella kuumaa tai tulista ruokaa syödessä tai kotia siivotessa.
Myös esimerkiksi tupakansavu ja jopa henkinen stressi voi laukaista vasomotorisen nuhan. Vaikeusastekin vaihtelee: toisilla nuha haittaa selvästi arkea, toisilla vaiva on ajoittaista ja sen kanssa tulee toimeen.
2. Mistä vasomotorinen nuha johtuu?
Tarkkaa syytä vasomotoriselle nuhalle ei tiedetä.
– Se tiedetään, että taustalla on jonkinlainen hermovälittäjäainetasoinen liika-aktiivisuus, Wikstén kertoo. Limakalvojen kuivuus on myös yhdistetty vasomotoriseen nuhaan. Sen vuoksi vaiva saattaa pahentua iän ja hormonimuutosten myötä, jotka aiheuttavat lisää limakalvojen kuivuutta.
Vaiva ei nykytietämyksen mukaan ole perinnöllistä, eikä sen syntymekanismeja muutenkaan tunneta hyvin. Kyseessä on silti varsin yleinen vaiva. Wiksténin mukaan jopa kymmenesosa väestöstä kärsii siitä.
3. Miten vasomotorisen nuha erottaa allergisesta nuhasta?
Vasomotorinen nuha lasketaan ei-allergisiin nuhiin ja on yleisin ei-allergisen nuhan muoto. Oireet ovat allergisen nuhan kanssa samantyyppiset eli nenän vuotaminen, aivastelu ja tukkoisuus. Toisin kuin allergiaan, vasomotoriseen nuhaan ei kuitenkaan yleensä liity silmien turpoamista ja vuotamista.
Allergiasta vasomotorisen nuhan erottaa myös siitä, että allergia helpottuu allergialääkkeellä, mutta vasomotoriseen nuhaan se ei tepsi.
– Jatkuvasta nuhasta kärsivän on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle ja allergiatesteihin, Wikstèn vinkkaa. Mikäli allergioita ei todeta ja myös muut mahdolliset syyt, kuten limakalvoja ärsyttävät polyypit, nuhan taustalla saadaan suljettua pois, nuha voidaan diagnosoida vasomotoriseksi nuhaksi.
Eritettä voi vasomotorisessa nuhassa valua nenästä runsaasti ja nenäliinoja kulua jopa paketillinen päivässä.
© iStock
4. Voiko vasomotorista nuhaa ennaltaehkäistä, hoitaa tai parantaa?
Jos vasomotorinen nuha vaivaa, Wikstèn kehottaa kokeilemaan kosteuttavia suihkeita. Niitä voi käyttää esimerkiksi ennen kuin lähtee lenkille kuivaan pakkasilmaan tai muissa altistavissa tilanteissa.
Lääkäri voi myös määrätä limaneritystä vähentävää nenäsuihketta vasomotorisen nuhan hoitoon.
Uusin ja lupaava hoitomuoto häiritsevään vasomotoriseen nuhaan on limakalvoja ”säikäyttävä” kapsaisiinihoito.
– Kapsaisiini on chilin polttava ainesosa, joka nenään suihkittuna aiheuttaa hetkellisen voimakkaan reaktion nenän limakalvoille. Sen jälkeen limakalvot rauhoittuvat, Wikstèn kertoo.
Kapsaisiinisuihke annetaan nenään puudutuksen jälkeen. Sen on todettu vähentävän nuhaoireita jopa 80 prosentilla potilaista.
– Potilasvalinta on kapsaisiinihoidossa tärkeää. Jos potilas tupakoi tai hänellä on allergiaa tai rakenteellista ongelmaa, teho jää vähäiseksi.
Lue myös Kotiliesi.fi: Miksi joidenkin nenä vuotaa aina ulkona? Erikoislääkäri vastaa – ja kertoo, millainen hoito siihen tepsii
5. Onko vasomotorinen nuha haitallista tai vaarallista?
Vasomotorinen nuha ei ole haitallista eikä varsinkaan vaarallista, Wikstén lohduttaa. Lähinnä se on kiusallinen vaiva ja saattaa hankaloittaa elämää kovastikin.
Vaiva ei esimerkiksi kerro kohonneesta riskistä allergioihin tai alentuneesta vastustuskyvystä. Sen sijaan jos puhutaan ei-allergisista nuhista yleisesti, niitä sairastavien potilaiden suhteellinen riski sairastua astmaan on 2,7-kertainen ei-allergisiin verrokkeihin nähden.
Lähteenä jutussa käytetty haastattelun lisäksi: helda.helsinki.fi
