Voi tuntua yllättävältä, että Suomessa parikymppiset naiset juovat harvemmin kuin seitsemänkymppiset naiset. Ennen vuosituhannen vaihdetta vanhemmat naiset olivat vielä niitä, jotka joivat kaikkein harvimmin.
– Sen ikäpolven naiset eivät nuoruudessaan käyttäneet alkoholia. Monet heistä eivät missään elämänsä vaiheessa omaksuneet sellaista tapaa, että olisivat juoneet, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä, joka on pitkään tutkinut suomalaista alkoholikulttuuria.
Nykyiset seitsemänkympin ylittäneet taas kuuluvat ensimmäiseen ”märkään sukupolveen”, joka vietti nuoruuttaan 1960-luvulla. Ikäluokka oli ensimmäinen, jossa alkoholia käyttivät myös naiset. Naisten ja miesten maailmat olivat enemmän erillään kuin nykyisin, ja alkoholi oli kuulunut lähinnä miehiseen maailmaan.
1960-luvulta lähtien tilastoissa on ollut näkyvissä raja: naisten ensimmäinen märkä sukupolvi on koko elämänsä ajan kuluttanut enemmän alkoholia kuin heitä vanhemmat samanikäisinä.
Nyt tuo sukupolvi on ollut eläkkeellä hyvän aikaa.
– Märkä sukupolvi ja myös heidän jälkeensä tulleet sukupolvet ovat tottuneet siihen, että alkoholi yhdistyy lomiin, viikonloppuihin ja muuhun vapaa-aikaan. Eläkkeellä on pelkkää vapaa-aikaa. Siksi moni joutuu todella miettimään, paljonko alkoholia voi käyttää, ettei mene liiallisuuksiin. Se on riskikohta.
Vanhempi ikäpolvi käyttää alkoholia kotioloissa
Vanhemmat ikäryhmät käyttävät alkoholia suht usein. Selitys löytyy siitä, että käyttö tapahtuu enimmäkseen kotona. Saatetaan juoda lasi viiniä ruoan kanssa tai sohvalla istuen, kutsua ystäviä kylään. He juovat vähemmän kerralla kuin nuoret, mutta useammin.
Nuorilla alkoholinkäyttö yhdistyy enemmän juhlimiseen, ulkona käymiseen.
Pia Mäkelä tutkii suomalaisten alkoholinkäyttöä, kuten juomatapojen muuttumista, sekä alkoholipolitiikan keinoja vähentää haittoja.
– Eivät nuoret käytä alkoholia sillä tavalla, että avaisivat viinipullon illalla, kun syödään, Pia Mäkelä havainnollistaa.
– He eivät ole vielä siinä elämänvaiheessa, että tissuttelisivat kotosalla. Alkoholinkäyttö kuuluu heillä tyypillisesti erityistilanteisiin.
Toisaalta alkoholikulttuuri on muuttunut siten, että on luonnollisempaa olla juomatta, vaikka lähtisikin ulos kavereita tapaamaan. Puhutaan raitistelusta – vaikka alkoholi kuuluisikin omaan elämäntapaan, välillä siitä pidetään taukoja.
Lue myös Kotiliesi.fi: Leena haki 7 kertaa apua holtittomaan tissutteluun, turhaan – kehitti lopulta itse metodin, joka palautti hänet kohtuukäyttäjäksi
Vaihdevuodet ja alkoholi
Keski-ikäiset käyttävät alkoholia useammin ilman erityistä syytä. 50–60-vuotiaiden naisten keskuudessa alkoholi liittyy yleisesti juhlimisen lisäksi kotona olemiseen, arkeen.
Vaihdevuosien aikana moni havahtuu siihen, että alkoholinsietokyky heikkenee.
– Sama alkoholimäärä vaikuttaa voimakkaammin ikääntyvään kehoon kuin se vaikutti nuorempaan kehoon. Se johtuu muun muassa siitä, että kroppa kuivuu iän myötä, mikä vaikuttaa promilletasoon. Lisäksi lääkitykset vaikuttavat, samoin heikentynyt tasapaino. Siksi alkoholia pitäisi opetella käyttämään pienempiä määriä, kun ikää tulee.
Tilanteen mukaan raitis
Perinteisesti käytössä on ollut kahtiajako. Olet joko raitis tai et ole, käytät alkoholia tai et käytä.
– Vanhoina aikoina raittius oli monelle osa identiteettiä, THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä kuvailee.
Vuoden 2007 jälkeen alkoholinkäyttö on Suomessa vähentynyt ja kokonaan raittiiksi ryhtyminen hiukan yleistynyt. Lisäksi erilaiset muut alkoholinkäytön vähentämisen muodot ovat yleistyneet. Yksi sellainen on tilanneraittius. Juomista saatetaan punnita tilanteen mukaan.
– Sen sijaan, että raittius liitettäisiin identiteettiin, tehdäänkin päätös tilanne kerrallaan. Mietitään, haluanko juuri tänä iltana käyttää alkoholia.
Vielä 1990-luvulla tilanneraittius herätti ihmettelyä ja raskausepäilyjä. Päteviä syitä juomattomuuteen olivat lähinnä lääkekuuri tai autoilu.
– Varmaankin sosiaalista painostusta yhä tapahtuu, mutta tilanne on parantunut huomattavasti. Nykyään kunnioitetaan laajemmin jokaisen oikeutta päättää alkoholinkäytöstä ilman, että siitä on tehtävä selkoa muille.
Mitä seuraavaksi?
Kieltolain (1919–1932) kumoamisen jälkeen alkoholin kulutus lisääntyi Suomessa aina vuoteen 2007 asti. Välissä oli muutama poikkeus, muun muassa 1990-luvun lama. Vuoden 2007 jälkeen alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt neljänneksellä ja alkoholikuolleisuus kolmanneksella.
– Se on ollut iso muutos, THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä sanoo.
Taloudelliset seikat ovat vaikuttaneet paljon: alkoholiverotusta on nostettu yhdeksän kertaa vuodesta 2008 alkaen, eikä taloudellinen kehitys Suomessa ole ollut kehuttava. Sitä, miten paljon terveystrendit ovat vaikuttaneet kehitykseen, voi spekuloida.
– Älykellot ja muut mittarit näyttävät konkreettisesti yhteyden alkoholinkäytön ja huonon unen välillä. Se voi olla yksi syy muiden joukossa käytön vähenemiseen.
Mäkelä näkee alkoholikulttuurin kehityksen suotuisana. Sen sijaan hallituksen kaavailemissa alkoholilain muutoksissa hän näkee vaaranpaikkoja.
Ensimmäisenä on tulossa voimaan muutos, joka koskee ruokakaupoissa myytävien alkoholituotteiden maksimiprosenttia. Sen nostamisella kahdeksaan ei Mäkelän mukaan yksinään luultavasti ole kovin suurta vaikutusta haittoihin. Sen sijaan enemmän vaikutusta voi olla muutoksella, jonka voimaantuloa kaavaillaan loppuvuodelle. Muutos johtaisi siihen, että alkoholijuomia voisi tilata kotiinkuljetuksella eikä tarvitsisi itse kantaa pulloja kaupasta tai olla ajokunnossa kauppamatkaa varten.
– Alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen voi lisätä erityisesti ongelmakäyttäjien kulutusta.
Onko alkoholinkäyttö aiheuttanut ristiriitoja ystävien kesken? Annan lukijat kertovat
”Meitä on kiva naisporukka. Ystäviäni ei juomattomuuteni häiritse. He ottavat sen huomioon, ja monesti ovat hommanneet alkoholitonta kuoharia tai olutta minulle juhliin. Vien mennessäni niitä usein mukanani.”
”On joskus. Paria ystävää ei voi tavata ilman, että tapaamiseen liittyy tavalla tai toisella alkoholinkäyttöä, ja tämä on vähän huolestuttavaa. Mielestäni pitäisi voida muutenkin viettää aikaa jonkin kivan tekemisen merkeissä.”
”Onhan se. Usein sitten hekin ovat juomatta, vaikka eivät haluaisi. Olen sanonut, ettei minua häiritse, jos he juovat.”
”Tietty naisporukka kokoontuu satunnaisesti. Siellä on oikeastaan kaksi henkilöä, joille alkoholi maistuu. He ovat lasillisen aina muita edellä. He ovat hauskaa seuraa, mutta tietyssä pisteessä heidän touhunsa menee vähän show-meiningiksi ja syö muilta tilaa.”
Alkoholikulttuuri on muuttunut mielestäni…
52 % parempaan suuntaan
”Perjantaipullokulttuuria ei enää ole. Joskus 1970-luvulla ihmiset ostivat kirkasta viikonlopuksi – ajatuskin on vieras.”
”Nuorten kohdalla on otettu isoja harppauksia parempaan suuntaan. Nykynuorison kohdalla on lähes noloa kännätä/juoda liikaa.”
”Omat lapseni käyttävät alkoholia fiksummin kuin itse nuorena, ja useampi ei ollenkaan. Minusta alkoholi on vanhemman väen ongelma.”
”Yhteiskunnan muutosten myötä se on monipuolistunut, enää ei ole yhtä ainoaa tapaa. Toisaalta niillä, joilla menee huonosti, asiat ovat entistä huonommin.”
14 % huonompaan suuntaan
”Liian helposti on kaikkea tarjolla jopa ruokakaupassa.”
”Nykyään ryyppäämistä pidetään lähes kunnia-asiana, rouvashenkilötkin paasaavat ”viikon nollauksesta” ja suuntaavat hakemaan muutaman pullon viiniä.”
34 % ei osaa sanoa.
”Fiksua alkoholikulttuuria ei taida oikein olla.”
”Nuoriso on ilmeisesti nykyisin raittiimpaa, mutta toisaalta ikäihmiset tissuttelevat enemmän.”
Lähde: Annan lukijapaneeli. Kyselyyn vastasi 250 henkilöä.
