Vain joka viides suomalainen on laatinut itselleen testamentin. Yli kolmannes on kuitenkin harkinnut testamentin tekemistä, jotta voisi määrätä omaisuutensa jakamisesta maallisen taipaleen päättyessä.
Viime vuoden lopussa tehdyn kansainvälisen tutkimuksen mukaan testamentti jätetään tekemättä, koska sen tekoa ei nähdä ajankohtaisena tai omaisuuden rahallista arvoa pidetään niin vähäisenä, ettei testamentin tekemiselle ole tarvetta. Moni myös ajattelee perinnönjaon olevan selkeää ilman testamenttiakin.
Silti monelle edesmenneelle saattaisi tulla yllätyksenä, miten kovia kiistoja perinnönjaosta on käyty kuoleman jälkeen. Suomalaiset perheet ovat myös monimuotoistuneet viimeisten vuosikymmenten aikana ja nykyään vähintään joka kolmas perheistä on uusperhe.
Uusperheissä testamentin tekeminen voi tulla kysymykseen, koska ilman sitä omaisuus voi päätyä edesmenneen tahdon vastaiselle henkilölle.
”Testamentti varmistaa, että omaisuus jaetaan henkilön toiveiden mukaisesti, ja se voi auttaa välttämään perintöriitoja. Lisäksi testamentti voi olla tärkeä väline esim. perintöverosuunnittelussa”, perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut juristi Piia Jeremejeff kertoo Vastuullinen lahjoittaminen ry:n tiedotteessa.
Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa tehdään vähän testamentteja. Esimerkiksi briteistä ja alankomaalaisista 40 prosenttia on laatinut itselleen testamentin ja espanjalaisista jopa yli 60 prosenttia.
© iStock
Lue myös Kotiliesi.fi: Näillä vinkeillä pääset alkuun, jos perit metsää – muista yksi velvollisuus
Omaisuutensa voi antaa hyväntekeväisyyteen
Ihmiset testamenttaavat aiempaa enemmän omaisuuttaan hyväntekeväisyysjärjestöille. Tällä hetkellä suomalaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen rahoituspohjasta 5 prosenttia koostuu testamenttilahjoituksista. Määrä on verrattain pieni, jos vertaa esimerkiksi Alankomaihin, jossa vastaava lukema on 30 prosenttia.
Jos omaisuutensa testamenttaaminen hyväntekeväisyysjärjestölle kiinnostaa, voi laatimisen apuna hyödyntää ulkopuolisia ja puolueettomia juristeja. Vastuullinen lahjoittaminen ry:n mukaan jopa 70 prosenttia testamentin laatijoista tekee näin.
”Vaikka asiakirjat voi laatia itse, asiantuntija voi tuoda esiin tärkeitä huomioita ja tarjota arvokkaita vinkkejä perintöverosuunnitteluun”, Jeremjeff arvioi.
Entä miten toimia, jos on jo ehtinyt laatia testamentin, mutta tuleekin toisiin ajatuksiin perinnönsaajista?
”Testamenttia voi muuttaa, ja suosittelen testamentin tarkistamista ja sen päivittämistä noin viiden vuoden välein. Oma elämäntilanne ja arvot voivat muuttua, jolloin testamentin päivittäminen tulee ajankohtaiseksi. Itselle merkitykselliseksi asiaksi voi esimerkiksi nousta perinnön tai sen osan testamenttaaminen tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen”, Jeremejeff kertoo tiedotteessa.
