Näyttelijä Olga Temonen on yksi heistä, jotka ovat julkisuudessa kertoneet hakeutuneensa syöpähoitoihin Eurooppaan. Viime joulukuussa Olga kertoi sosiaalisessa mediassa, että hänen aivoistaan on löydetty kasvain. Sädehoidot aloitettiin Suomessa heti kasvaimen löytymisen jälkeen.
Olga kertoi Saksassa ja Hollannissa käynnistyvistä hoidoistaan maaliskuussa Instagramissa:
Ulkomailta voi saada hoitoja, joita Suomessa ei tehdä
Suomalaiset hakeutuvat sairaanhoitoon ulkomaille usein juuri syövän takia. Toinen, yleisempi syy on hammashoito.
Syöpähoitoihin hakeutumiseen ulkomaille voi olla monia syitä, sanoo suunnittelija Johanna Eklund Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmästä Kelalta. EU- tai Eta-maihin, Britanniaan, Sveitsiin ja Pohjois-Irlantiin hoitoon hakeutuville on mahdollista saada hoidoista Kelan korvausta.
– Toisinaan syy voi olla se, että potilas haluaa hoitoa vaikkapa entisessä kotimaassaan tai maassa, jossa hänellä asuu sukulaisia tai tukiverkostoa. Syynä voi myös olla, että ulkomailta lähdetään hakemaan hoitoa, jota ei Suomesta saa tai jota Suomessa ei ole katsottu tarpeelliseksi tai hyödylliseksi, Eklund luettelee.
Joissakin tilanteissa ulkomaille hoitoon hakeutuminen voi tapahtua myös Suomessa hoitoa antavan sairaalan aloitteesta, jos kyse on esimerkiksi harvinaisesta syövästä, jonka hoitoon jokin ulkomainen sairaala on erikoistunut.
– Sairaalat tekevät EU:n alueella tämän tyyppistä yhteistyötä jatkuvasti.
HUS: 3 potilasryhmää erottuvat ulkomailla hoidettavissa
Johtava ylilääkäri Johanna Mattson HUS Syöpäkeskuksesta korostaa, että ulkomaille hoitoon hakeutuvat potilaat ovat sen verran harvinaisia, että niitä voi kutsua yksittäistapauksiksi.
– Esimerkiksi HUS:ssa hoidetaan yli 30 000 syöpäpotilasta vuodessa, ja ulkomaille hoitoon lähteviä potilaita on vuositasolla yksittäisiä.
Yksi potilasryhmä ovat erilaisiin kliinisiin hoitotutkimuksiin osallistuvat. Ulkomaisissa ja eurooppalaisissa sairaaloissa, Suomi mukaan lukien, on jatkuvasti meneillään useita kliinisiä syöpätutkimuksia, joihin potilaita lähetään yli maiden rajojen – myös Suomeen päin.
Toinen tyypillinen tilanne ulkomaille hoitoon hakeutumiseksi on, että jotakin tiettyä Suomessa palveluvalikoimaan kuuluvaa hoitoa on saatavilla vain ulkomailla.
– Suomesta lähetetään jonkin verran erityisesti lapsipotilaita protonisädehoitoihin muun muassa Saksan Esseniin, koska Suomessa protonilaitetta ei tällä hetkellä ole.
Yksittäisiä tapauksia ovat myös ne kolmanteen ryhmään kuuluvat potilaat, jotka hakeutuvat ulkomaille sellaiseen hoitoon, joka ei kuulu Suomessa palveluvalikoimaan. Tällöin potilas on voinut itsenäisesti ottaa selvää eri sairaaloiden hoitovaihtoehdoista ja löytää tilanteeseensa sopivan hoidon.
Lue myös Kotiliesi.fi: Kulkeeko syöpä suvussa? Tietyt syövät ja sairastuminen nuorena voivat kertoa, että syöpä on perinnöllinen
Tilastotietoja niin ulkomaille hoitoon hakeutuvien tarkoista määristä kuin syöpätyypeistä on hyvin vähän, jos ollenkaan.
– Kyse on todella yksittäistapauksista, HUSin Mattson painottaa.
Hän arvioi, että syövissä, joissa on huonoin ennuste ja vähiten hoitovaihtoehtoja, ulkomaille lähtö on yleisempää.
Joskus suomalainen sairaala lähettää potilaan ulkomaille hoitoon, jota ei Suomessa sillä hetkellä ole saatavilla. Kuvassa potilaalle annetaan sädehoitoa. Kuvituskuva.
© iStock
Ulkomaille hoitoon joko omatoimisesti tai Kelan ennakkoluvalla
Usein ulkomaille hoitoon hakeutuminen lähtee asiakkaan aloitteesta, sanoo Kelan Johanna Eklund.
Tällöin asiakkaan on itse oltava yhteydessä hoitavaan ulkomaiseen sairaalaan ja sovittava hoidosta sen kanssa.
Ulkomaille hoitoon hakeutumisen voi tehdä joko omatoimisesti tai Kelan ennakkoluvalla, joka vastaa maksusitoumusta. Ennakkoluvalla hoito tulee saada samaan hintaan kuin hoitoa antavassa maassa vakuutetut ja asuvat henkilöt saavat eli niin sanottuun asukasmaksuhintaan. Omatoimisessa hoitoon hakeutumisessa hoito-, matka- ja majoituskulut on maksettava itse, mutta korvausta on mahdollista hakea jälkikäteen.
– Ennakkolupa mahdollistaa, että kalliin hoidon kustannuksia ei tarvitse maksaa kokonaisuudessaan ensin itse, Eklund sanoo.
Jotta Kela korvaisi ulkomailla annettua syöpähoitoa, tiettyjen kriteerien on täytyttävä liittyen esimerkiksi hoidon lääketieteelliseen perusteltavuuteen ja saatavuuteen Suomessa.
Usein niin sanottuja viimeisen oljenkorren hoitoja ei Kela korvaa.
Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimiin kuulumattomia, usein niin sanottuja viimeisen oljenkorren hoitoja ei Kela korvaa.
– Joissakin tilanteissa potilaan saama hoito on jo loppunut Suomessa ja katsotaan, ettei henkilö hoidosta enää hyödy. Ulkomailta voi näissä tilanteissa löytyä sairaaloita, jotka käyttävät uusia, kokeellisia hoitomenetelmiä, joita Suomesta ei vielä löydy, Eklund kuvaa.
