Selkeästä ja kantavasta äänestä on hyötyä muillekin kuin ääniammattilaisille, kuten laulajille, opettajille ja radiotoimittajille. Yllättävän monet myös tuskailevat oman äänensä kanssa. Milloin ääni ei kulje, milloin se koetaan outona tai äänenvoimakkuudeltaan vääränä.
Jokaisen on mahdollista parantaa omaa puheääntään. Siinä missä muitakin lihaksia, myös äänentuottoon osallistuvia lihaksia voi harjoittaa. Puhetekniikan treenaamiseen on monia keinoja.
”Varsinkin jos huomaa, että ääni toistuvasti rasittuu tai kurkku kipeytyy, on hyvä kiinnittää huomiota tapaan, jolla ääntä tuottaa. Puhetekniikka on opittu tapa, joten siihen voi vaikuttaa treenillä”, sanoo puhevalmentaja Marja Suurpalo.
Vääriä tapoja käyttää ääntä ei välttämättä ole mutta epäedullisia kyllä. Moni esimerkiksi unohtaa käyttää hengitystä aktiivisesti hyödyksi puhuessaan. Puhumisesta voi tulla kevyempää, kun hengittää syvään.
”Puhe on äännettyä uloshengitystä, mutta jos hengittää pinnallisesti, ääneen ei tule tarvittavaa voimaa. Kun ei käytetä kunnolla hyödyksi puheen tärkeintä voimanlähdettä eli hengitystä, ääntä joudutaan tuottamaan kurkusta puristamalla. Se on usein todella työlästä”, Suurpalo kuvaa.
Lue myös: Ääni käheänä tai kokonaan poissa? Tässä tapauksessa lääkäriin
Hyvin kulkeva ääni tuntuu ja kuulostaa hyvältä
Sujuvaa, vaivatonta ja kantavaa puheääntä on miellyttävä kuunnella. Se tuo paitsi uskottavuutta, myös hyvää oloa puheen tuottajalle: hyvällä puhetekniikalla puhuminen on rentoa ja mukavaa. Se myös lisää puhujan itseluottamusta erilaisissa viestintätilanteissa.
Selkeys, äänen sopiva kantavuus, selkeä artikulaatio ja puheen elävyys lisäävät puheen vaikuttavuutta, Suurpalo huomauttaa.
”Jos puhe on esimerkiksi tosi monotonista, se ei välttämättä ole kovin vakuuttavaa. Kun ihminen on innostunut asiastaan tai se on hänelle tärkeä, puheen sisältö on helpompi esittää elävästi.”
Suurpalo kuitenkin painottaa, että äänitreeni kannattaa ennen kaikkea oman puhemukavuuden vuoksi. Hyvin kulkeva ääni myös kuulostaa hyvältä.
”Äänitreeni on oikeastaan sen selvittämistä, miten oma ääni palvelee itseä kaikista parhaiten, ei äänen muuttamista sellaiseksi, että se kuulostaa jonkun muun ääneltä.”
Kuinka sitten treenata omaa ääntään ja parantaa puhetekniikkaansa? Kävimme puhevalmentajan kanssa läpi yleisimmät äänenkäytön ongelmat ja täsmäharjoitukset niihin.
”Äänitreeni toimii hyvin yksilöllisesti, ja riippuu puhujan äänenkäyttötavoista, millaisia harjoituksia kannattaa tehdä”, Suurpalo muistuttaa. Hän painottaa, että tähän juttuun valitut harjoitukset ovat suurimmalle osalle sopivia, mutta jos harjoitus sattuu, sitä ei kannata tehdä.
1. Ääni väsyy – rentouta leuat ja koko keho
Ääni ylikuormittuu väistämättä, jos sitä joutuu käyttämään pitkiä aikoja kerrallaan. Äänen kuormittumiseen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten sisäilman laatu, tilan akustiikka ja jopa hormonaaliset muutokset. Ensiapu väsyneelle äänelle on olla puhumatta ja antaa äänen levätä.
Oikealla puhetekniikalla äänen kestävyyttä voi kuitenkin parantaa, niin että parhaimmillaan pitkänkään puhepäivän jälkeen ei tarvitse kärsiä äänen väsymisestä.
Hyvin tärkeä osa hyvää puhetekniikkaa on kehon rentouttaminen. Kehon rentous ja ryhti luovat pohjan kaikille äänen harjoittamisen osa-alueille.
”Stressi, liikajännitys ja ylivirittyneisyys haittaavat kaikki äänen tuottoa. Kun ihminen on stressaantunut, hän tulee jännittäneeksi esimerkiksi pään, niskan ja kaulan alueella ihan turhaan. Tällainen jännitys heijastuu usein myös kurkunpään lihaksiin, jolloin ääntötavasta tulee kireä. Ääni väsyy silloin helpommin”, Suurpalo kertoo.
Jännitystilasta seuraa helposti myös pinnallista hengittämistä, mikä entisestään rajoittaa äänenkäyttöä.
Äänenkäytön harjoituksia äänen väsymiseen
Tuleen tuijottaja: Opettele syvähengitys Tuleen tuijottaja -harjoituksella: istu tuolin reunalla jalat hieman lantiota leveämmässä haara-asennossa. Kumarru eteenpäin ja nojaa kyynärpäillä reisiin tai polviin. Katsele eteesi lattiaan ikään kuin katselisit nuotiota. Hengitä rauhallisesti ja tunne liike vatsassa asti. Kun harjaannut, opit tuntemaan liikettä myös alaselässä ja kyljissä.
Sormet suuhun: Rentouta leuat ja posket sormiharjoituksella: Vie koukistetut etusormi ja keskisormi hampaiden väliin nivelkohta edellä. Annan leukojen venyä noin 10–30 sekuntia. Jos kaipaat lisää venytystä, lisää mukaan nimetön.
Kehon ravistelu: Hölskyttele ja ravistele keho rennoksi. Seiso rennosti haara-asennossa. Nosta toinen jalka irti lattiasta ja ravistele jalkaa lantiosta lähtien. Toista toisella jalalla. Ravistele käsiä olkapäistä lähtien. Taita ylävartalo lattiaa kohti, anna pään ja käsien roikkua lattiaa kohti ja hölskyttele rennosti. Nouse rauhallisesti ylös.
2. Ääni ei kulje – lämmittele ääntä
Etenkin aamuisin tai muun pidemmän puhetauon jälkeen ääni saattaa takkuilla. Äänen lämmittely ennen puhesuoritusta ja jäähdyttely puhesuorituksen jälkeen auttavat ääntä kestämään ja palautumaan. Tällä on vaikutusta äänen kestävyyteen pidemmälläkin aikavälillä.
Monille tuttu tilanne on aamupalaveri, jossa ääni ei millään tunnu kulkevan, kun suun avaa. Usein tilannetta yrittää parantaa rykimisellä. Se ei Suurpalon mukaan kuitenkaan kannata, sillä rykiminen paitsi poistaa kurkkua suojaavaa limaa, myös rasittaa äänihuulia. Kuivaan kurkkuun parempi lääke on vesi. Rykimisen tarvetta voi vähentää äänen lämmittelyllä ennen puhesuoritusta.
”Ääntä kannattaa lämmitellä aina ennen puhesuoritusta”, Suurpalo vinkkaa.
Harjoituksia äänen lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn
Päristely: Puhalla kevyesti vastakkain asetettujen ja eteenpäin työnnettyjen huulien välistä ilmaa samalla ääntäen. Toisin sanoen päristele huulitäryäänteellä kuin pieni lapsi. Kokeile eri melodioita tai sävelkorkeuksia.
X ja Y: Kohota kulmia, avaa silmät ammolleen ja sano mahdollisimman isosti, hitaasti ja artikuloidusti X (äääks). Sen jälkeen rypistä kasvot niin pieniksi kuin mahdollista, vedä huulet suppuun ja sano Y (yyyy). Toista muutamia kertoja.
Hyräily: Laita huulet toisiaan vasten ja hyräile kevyesti hiljaisella äänellä.
Kun puhujan ääni kulkee hyvin, puhe myös kuulostaa hyvältä. Hyvä äänenkäyttö lisää uskottavuutta.
© iStock
3. Nariseva ääni – treenaa eri sävelkorkeuksia
Narina voi olla tiedostamatta omaksuttu tapa. Usein esimerkiksi asiatuntevaa puhetapaa tavoitteleva voi alkaa huomaamattaan narista. Väsynyt ja ylikuormittunut ääni alkaa helposti narista lähes kaikilla.
Nariseva puhetapa rasittaa äänielimistöä, jos narinaan liittyy puristeisuutta eli liiallista voimankäyttöä kurkunpäässä. Suomen kielessä narina saattaa myös liittyä lauseiden laskevaan sävelkorkeuteen. Erityisesti jos puhujalla on tapana puhua muutenkin matalalla äänenkorkeudella, lauseiden loput herkästi narisevat.
Äänenkäytön harjoituksia narisevaan ääneen
Ässä-harjoitus: Hengitä sisään. Muodosta uloshengityksellä s-äänne ja pidennä sitä niin kauan kuin ilmaa riittää (ssss….). Hengitä välissä ja toista kolme kertaa.
X-harjoitus: Piirrä eteesi ilmaan itseäsi suurempi x-kirjain. Aloita kirjaimen piirtäminen oikealla kädellä vasemmasta ylänurkasta ja piirrä viiva maahan saakka, suoralla selällä alas kallistuen. Samalla kun piirrät, äännä m-äännettä korkealta mahdollisimman matalalle liukuen. Äänen korkeus laskee piirtämäsi viivan mukana. Kun olet piirtänyt viivan alas asti, jää loppuasentoon ja puhu siellä numerot 1–5 samalla matalalla äänenkorkeudella, jolle lopetit liu’un. Pyri mahdollisimman jännityksettömään ja narinattomaan ääntöön kaikilla sävelkorkeuksilla. Tee sama vasemmalla kädellä toiselle puolelle.
4. Monotoninen ääni – eläydy satujen lukemiseen
Tasapaksua ääntä ei ole kovin kiinnostavaa kuunnella. Tasapaksu eli monotoninen ääni tarkoittaa, että puheessa ei ole puhenopeuden, painotusten ja taukojen tuomaa vaihtelua.
”Puhuessa on hyvä miettiä, mitä oikeastaan sanoo ja mitä se tarkoittaa erityisesti kuulijalle. Tällöin puheesta tulee kuin itsestään vaihtelevampaa, ja puhuja saa yleisönkin kuuntelemaan paremmin itseään”, Suurpalo vinkkaa.
Äänenkäytön harjoituksia monotoniseen puheeseen
Sadun lukeminen: Lue mitä tahansa tekstiä ääneen kuin lukisit satua lapselle. Jos saatavilla on oikea satu, lue sitä. Vaihtele reippaasti äänen korkeutta, nopeutta, sävyä ja voimakkuutta. Liioittele.
Painotus: Valitse lause, esimerkiksi Hei sähän voisit alkaa treenaamaan ääntä. Painota lauseessa joka kerralla eri sanoja: Hei, sähän voisit alkaa treenaamaan ääntä, Hei, sähän voisit alkaa treenaamaan ääntä jne.
Lue myös Kotiliesi.fi: Katosiko tai karheutuiko ääni? Listasimme helpot keinot, joiden avulla pidät huolta puheäänestäsi arjessa
5. Liian hiljainen tai kova puheääni – harjoittele eri voimakkuuksia
Liian hiljaa puhuvalla voi olla tunne, ettei hän saa ääntään kuuluviin.
”Voi tuntua, ettei uskalla tai osaa käyttää ääntään, vaikka hätätilanteessa ääntä voi lähteä paljonkin. Kyse ei ole siis siitä, etteikö ihminen pystyisi tuottamaan kovempaa ääntä, vaan esimerkiksi hengitystekniikan puutteista tai suppeasta ääntöväylästä. Harjoittelulla kumpaakin on mahdollista muokata”, Suurpalo sanoo.
Sama koskee tilannetta, jossa äänenvoimakkuutta pitäisi saada alaspäin. Sekä liian kovaa että liian hiljaa puhumiseen vaikuttaa opittu puhumisen malli. Aina kovaa puhuneelle voi tuntua jopa fyysisesti vaikealta tuottaa hiljaista ääntä.
On hyvä oppia tasaamaan omaa äänenkäyttöä tilanteen ja ympäristön vaihtelun mukaan. Vaikka työssä joutuisi käyttämään kantavampaa ääntä, kotona ei tarvitse huutaa. Kahdenkeskisessä keskustelussa käytetyn äänen puolestaan ei tarvitse seurata mukana, kun siirtyy puhumaan isolle väkijoukolle.
Täsmäharjoitus äänenvoimakkuuden hallitsemiseen
Voimakkuuden säädin: Aseta kämmenet vastakkain ja nosta käsivarret suoriksi eteesi. Tämä on äänenvoimakkuuden säätimesi: äänesi voimakkuus vaihtelee kämmentesi välisen tilan mukaan. Käytä laaa-äännettä. Kun kämmenet ovat yhdessä, älä äännä. Kun käsivartesi osoittavat vastakkaisin suuntiin, niin että kehosi muodostaa T-kirjaimen, äänenvoimakkuutesi on maksimissaan. Liikuttele käsiä ja kokeile erilaisia äänenvoimakkuuksia.
6. Maneerit häiritsevät – tiedosta täytesanasi
Öö, tota, siis. Maneerien tiedostaminen on ensimmäinen askel niistä eroon pääsemisessä, Suurpalo muistuttaa. Usein maneereita ei huomaa itse, vaan niistä kuulee palautteen kautta: Sä muuten käytät aika usein tuota sanaa.
Suurpalo kannustaa sallivaan suhtautumiseen maneerien kanssa. Elleivät ne ole häiritseviä, niistä ei kannata itseään ruoskia. Jos koko ajan tarkkailee omia maneereitaan, tilanteesta ja puheesta helposti kaikkoaa kaikki rentous ja on hankalampaa keskittyä itse aiheeseen.
”Usein maneerit ovat ikään kuin ajattelun apuvälineitä, eli niillä paikataan tyhjää tilaa puheessa. Itse ajattelisin, ettei lyhyt tauko ole lainkaan huono asia. Kohtelias kuulija kyllä jaksaa odottaa, että puhuja hakee ajatustaan, eikä vie puheenvuoroa itselleen.”
Jos maneerit kokee häiritsevinä, niistä on mahdollista oppia pois. Se ei useinkaan tapahdu hetkessä, vaan vaatii aikaa.
”Kun maneerinsa on tiedostanut, seuraava askel on sen tunnistaminen, milloin maneeri tuli sanottua. Pikku hiljaa oppii, milloin on lähellä käyttää sitä ja miten jättää sen pois.”
Maneerista pois opetteluun kuuluu, että lipsahduksia tulee, ja paljon. Kokonaan maneerista ei välttämättä tarvitsekaan päästä eroon. Reilu vähentäminenkin voi riittää.
Jutussa käytetty lähteenä haastattelun lisäksi: Marja Suurpalo, Terhi Meriläinen ja Risto Härkönen: Äänitreeni – opas parempaan puheääneen (Tuuma 2024)
