Suolistossamme on jatkuvasti kaasuja. Suurin osa niistä tulee suolistoon ruoka-aineiden pilkkoutumisen sivutuotteena ja osa, kun nielaisemme. Kun ihminen puree purukumia tai imeskelee pastillia, nieleminen tihenee ja suolistoon kulkeutuu tavallista enemmän ilmaa, yleislääketieteen erikoislääkäri Lauri Koivuneva kertoo.
”Aterialle kannattaa rauhoittua. Ilmaa kertyy ylen määrin, jos hotkii ruokansa.”
Valtaosa kaasuista kaikkoaa huomaamatta suolistosta, kun kaasukuplat hajoavat ja imeytyvät verenkiertoon. Vereen imeytynyt kaasu kulkeutuu keuhkoihin ja poistuu elimistöstä uloshengityksen mukana.
”Osa kaasuista poistuu suolistosta röyhtäyksenä ja osa purkautuu puolestaan pieruna. Päästelemme päivittäin 15–20 paukkua.”
1. Miksi peräpää tuntuu vanhemmiten pärisevän entistä useammin?
Kun kaasua on suolistossa liikaa tai sen poistuminen vaikeutuu, puhutaan ilmavaivoista. Osa suolistokaasuista poistuu peräaukon kautta, ja vanhemmiten liikenne tällä ulostuloväylällä vilkastuu.
Peräpää pärisee ikääntyessä entistä pienemmästä, koska kontrolli peräaukon sulkijalihakseen heikkenee. Kun aineenvaihdunta hidastuu ja elämästä tulee usein entistä verkkaisempaa, suoli alkaa hidastella. Kun suolen liikkeet vähenevät, tulee ummetusta ja monesti myös ilmavaivoja. Kun suolessa on paljon kaasua, suoli venyttyy ja venyttyminen kipristelee ikävästi vatsassa.
2. Onko pierun paha haju tai kova ääni huolestuttava merkki? Kumpikin ainakin tuntuu nololta.
Syy pierun epämiellyttävään hajuun on terveydelle vaarattomissa rikkiyhdisteissä. Niitä syntyy tietyistä ruoka-aineista hieman toisia enemmän.
Pierun ääni johtuu peräaukon kudosten värähtelystä. Se vaihtelee sen mukaan, miten kireä peräaukon sulkijalihas on ja kuinka suurella paineella suolistokaasu vapautuu.
Haju ja ääni ovat sosiaalisia haittoja, ja koettu haitta vaihtelee kulttuureittain ja jopa perheittäin. Toisaalla paukuttelu hyväksytään ja toisaalla sitä pidetään tosi nolona.
3. Hernesoppa, ruisleipä ja hiilihapotetut juomat pierettävät tunnetusti. Mitkä ruoat voivat aiheuttaa yllätyksiä?
Makeat herkut ja niiden sisältämät keinotekoiset makeutusaineet, kuten sorbitoli ja maltitoli, sekä sokerit saattavat lisätä suolistossa kaasun muodostusta. Esimerkiksi koivusokeri eli ksylitoli kerää nestettä itseensä ja aiheuttaa suolistossa kuplintaa.
Maitosokerin eli laktoosin imeytymishäiriö eli laktoosi-intoleranssi aiheuttaa monelle ilma- ja muitakin vatsavaivoja. Siihen auttaa, kun valitsee maitotuotteet vähälaktoosisina tai kokonaan laktoosittomina.
Kaikki liikkuminen lisää suoliston toimintaa.
© iStock
Laktoosi-intoleranssi voi puhjeta vanhemmitenkin. Se on helppo testata itse apteekkitestillä tai seuraavalla altistuskokeella: Jätä kaikki laktoosia sisältävät tuotteet pariksi viikoksi pois ja palauta ne sen jälkeen ruokavalioon. Jos nyt tulee ilmavaivaa, todennäköisesti kyseessä on laktoosi-intoleranssi.
4. Kannattaako ruokavaliossa tehdä isoja muutoksia?
Osalla ihmisistä syy ilmavaivoihin on ärtyvän suolen oireyhtymässä. Se on toiminnallinen vaiva, eli sen takana ei ole elimellistä sairautta. Sitä hoidetaan FODMAP-ruokavaliolla, jossa karsitaan ohutsuolessa huonosti imeytyviä hiilihydraatteja. Niitä on esimerkiksi kaaleissa, omenassa, sipuleissa, sienissä ja vehnässä.
Esimerkiksi omenan vaihto appelsiiniin ja vehnän vaihto kauraan ei köyhdytä ruokavaliota, mutta se vaara on olemassa isommissa ruokavaliomuutoksissa. FODMAP-ruokavalio toteutetaankin yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.
5. Katoaako kaasu kuntopolulle?
Kaikki liikkuminen lisää suoliston toimintaa. Suolisto tarvitsee muljauttelevaa liikettä. Se ehkäisee ja hoitaa ilmavaivoja, ja sitä saa jo kävelyssä. Rankka juoksu voi vilkastuttaa suolen toimintaa liikaakin ja pakottaa pysähtymään kesken lenkin pusikkoon.
Jo se, että tauottaa paikalla oloa ja pukeutuu väljiin vaatteisiin voi tehdä ihmeitä. Istuma-asennossa ja kiristävissä vaatteissa suolisto on lysyssä, jolloin sen sisältö etenee huonommin. Tästä tulee sekä ummetusta että ilmavaivoja.
6. Mikä on paras lääke ilmavaivoihin?
Ilmavaivoja hoidetaan ensisijaisesti elintavoilla. Jos ne eivät auta, eikä ilmavaivoihin liity muita oireita, voi hakea apteekista ilman reseptiä saatavia valmisteita.
Tunnetuin ilmavaivojen hoitoon käytetty lääkeaine on dimetikoni, joka hajottaa suolistossa olevia kaasukuplia. Sama valmiste hoitaa niin pikkuvauvojen kuin senioreidenkin ilmavaivoja.
Jos tarvitsee lääkettä kuukausikaupalla, ilmavaivat pitää ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla.
7. Milloin ilmavaivojen hoitoon tarvitaan lääkäriä?
Lääkäriin tulee hakeutua, jos ilmavaivoihin liittyy jokin seuraavista oireista: tahaton laihtuminen, kuumeilu ja poikkeava väsymys. Syy oireisiin voi olla esimerkiksi tulehduksellisissa suolistosairauksissa tai keliakiassa.
Jos pieru tuhrii housut, ihan ensimmäisestä kerrasta ei tarvitse lähteä lääkäriin. Jos pidätysongelma jatkuu, asia pitää ottaa puheeksi vastaanotolla. Ongelma ei välttämättä ole peräaukon sulkijalihaksen toiminnassa, vaan ulostamista säätelevässä hermostossa.
Lääkkeetkin voivat aiheuttaa ilmavaivoja, ja tällaisista lääkkeistä tunnetuin lienee diabeteslääke metformiini. Koetuista haitoista tulee kertoa lääkärille, jolloin lääke voidaan mahdollisuuksien mukaan vaihtaa toiseen.
Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Lauri Koivuneva, laakarisi.fi/Kempeleen lääkäriasema. Juttu on julkaistu Vivan numerossa 10/2024.
