Miksi pissa ei tule? Tai miksi sitä tulee vähän, mutta rakko ei tyhjene kunnolla? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pauliina Aukee kertoo, mistä vaikeus pissata voi johtua ja miten virtsaumpi hoidetaan.
1. Mitä tehdä, jos pissa ei tule?
Kun virtsaaminen ei yhtäkkiä onnistu, puhutaan äkillisestä virtsaummesta. Rakon tyhjenemistä ei pidä jäädä odottelemaan, jos edellisestä vessareissusta on puoli vuorokautta ja on juonut normaalisti. Äärimmilleen täyttynyt virtsarakko aiheuttaa vatsakipua ja ajaa kaikenikäisiä miehiä ja naisia hakeutumaan yksityiseen ja julkiseen terveydenhuoltoon.
Kun virtsarakkoon kertyy enemmän kuin litra virtsaa, rakon sisäinen paine kasvaa. Tällöin rakko venyttyy ja sen supistusvoima heikkenee, eikä rakko tyhjene.
Virtsarakon seinämä koostuu detrusor-lihaksesta. Kun se normaalitilanteessa supistuu, virtsaputken sulkijalihakset rentoutuvat ja virtsa pääsee valumaan ulos rakosta.
2. Miksi virtsaumpi on vakava juttu?
Yksittäinen, äkillinen virtsaumpi ei vahingoita elimistöä. Virtsarakon toimintakyky palautuu nopeasti ennalleen, kun tilanne on hoidettu.
Virtsaumpi voi olla myös krooninen, jolloin se vaikuttaa rakon lisäksi ylempiin virtsateihin ja vaarantaa munuaisten toiminnan. Krooninen virtsaumpi on kivuton vaiva, jossa rakko tyhjenee mutta huonosti. Kun rakkoon jää virtsaa, tulee tarve käydä vessassa tiheään tai rakko vuotaa yli.
Lue myös: Korkea verenpaine uhkaa munuaisia – näin pidät huolta elintärkeistä elimistäsi
3. Mistä virtsaumpi johtuu?
Viesti virtsarakon täyttymisestä kulkee selkäydintä pitkin aivoihin, mikä saa ihmisen hakeutumaan ajoissa vessaan. Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet ja hermostoa vaurioittavat sairaudet voivat häiritä tätä viestinkulkua, jolloin rakon täyttymisestä kertovat tuntemukset ja vessakäynnit jäävät.
Lääkkeistä esimerkiksi mielialalääkkeet ja sairauksista MS-tauti ja pitkään sairastettu diabetes voivat haitata rakon tyhjenemistä.
Alkoholi voi keskushermostoon vaikuttavana aineena aiheuttaa virtsaummen. Todennäköisyys kasvaa, jos käyttää yhtä aikaa alkoholia ja esimerkiksi mielialalääkettä. Jos on nauttinut liikaa alkoholia, voi unohtaa käydä vessassa.
4. Kenelle tulee krooninen virtsaumpi?
Krooninen virtsaumpi on alle viisikymppisellä naisella harvinainen. Heillä esimerkiksi hyvänlaatuinen kohtulihaksen kasvain eli myooma, hankala ummetus tai vaikea tulehdus ulkosynnyttimissä voi haitata rakon tyhjentymistä. Varsinkin herpeksessä virtsaaminen kirvelee, mitä välttääkseen nainen pidentää vessakäyntivälejä ikävin seurauksin. Alkuraskauden aikana kasvava kohtu voi kiilata virtsaputkea ja vaikeuttaa virtsankulkua. Virtsaumpi voi tulla myös synnytyksen ja leikkauksen jälkeen.
Ihosairaus valkojäkälä kiristää kudoksia, mikä voi tehdä pissaamisen hankalaksi. Sairaus puhkeaa tyypillisesti 30–60-vuotiaille naisille.
Vaihdevuosien jälkeen limakalvot kuivuvat ja ohenevat voimakkaasti, mikä voi ahtauttaa virtsaputkea. Iän myötä yleistyvät gynekologiset laskeumat haittaavat usein rakon tyhjenemistä. Rakkolihas voi veltostua iäkkäänä, ja veltto lihas supistelee huonosti.
© iStock
5. Miten virtsaumpi hoidetaan?
Virtsaumpi hoidetaan tyhjentämällä rakko katetrin avulla. Naiselle toimenpide on helppo, sillä naisella virtsaputki on lyhyt, keskimäärin kolme senttimetriä. Silikoninen tai muovinen ohut, pehmeä ja kostutettu katetri liukuu nopeasti virtsaputkeen.
Myös krooninen virtsaumpi hoidetaan katetroimalla, ja potilas voidaan opettaa tekemään katetrointi itsekin. Lisäksi fysioterapeutti voi ohjata tapoja, jotka helpottavat virtsarakon tyhjenemistä.
Taustasairauden hoito on myös virtsaummen hoitoa. Esimerkiksi valkojäkälää hoidetaan vahvoilla kortikosteroidi- tai takrolimuusivoiteilla.
6. Millaisesta virtsan vähenemisestä tulee huolestua?
Jos virtsasuihku heikkenee ja virtsaa tulee tipotellen, varataan aika lääkäriin. Tulehdusten riski kasvaa, jos rakko ei tyhjene kunnolla. Rakkoon jäävä virtsa on bakteereille otollinen kasvualusta.
Rakkoon kertyy puolestatoista kahteen litraan virtsaa päivässä, jos juo vastaavan määrän vettä eli suositusten mukaan. Osa nautitusta nesteestä poistuu hikoilun mukana.
Lääkärikäyntiin kannattaa varustautua virtsaamispäiväkirjalla. Siihen merkataan kaikki WC-käynnit, kerralla tulevan virtsan määrä sekä päivän aikana juotujen nesteiden määrä ja laatu vähintään kahden vuorokauden ajalta.
7. Miten virtsaumpea voi ehkäistä?
Virtsaumpea voi ehkäistä tyhjentämällä rakon säännöllisesti ja huolehtimalla suolen toiminnasta kuitupitoisella ruokavaliolla, riittävällä veden juomisella ja liikkeellä.
Paikallisestrogeeni hoitaa vaihdevuosissa ohenevia limakalvoja. Sitä tulee käyttää vaihdevuosien jälkeenkin. Se ei lisää rintasyöpäriskiä, ja sitä voi käyttää, vaikka olisi sairastanut rintasyövän.
Lantionpohjanlihasten harjoittelu ehkäisee laskeumia ja niihin liittyviä virtsaamisvaikeuksia. Harjoitteissa supistetaan emätintä, virtsaputkea ja peräaukkoa. Lihaksia ei treenata vessassa, eikä niiden kuntoa testailla toistuvasti katkaisemalla virtsasuihku. Vessassa lihakset rentoutetaan, jotta rakko pääsee tyhjenemään.
Lue myös: 7 hyötyä, jotka saat lisäämällä kuitua ruokavalioosi – keho ja mieli kevenevät molemmat
8. Kuinka pitkään pissaa voi pidättää?
Terve ihminen voi pidättää virtsaa 12 tuntia, tosin rakko alkaa huomauttaa täyttymisestään aikaisemmin. Rakko ei halkea, vaikka sen tyhjentämistä lykkäisi tuon jälkeenkin. Kovin viisasta se ei ole, tai rakko venyttyy.
Yleensä tyhjennämme rakkomme viidestä kahdeksaan kertaa vuorokaudessa, valveilla kolmen neljän tunnin välein. Muutaman kerran päivässä tyhjentyvä seurapiirirakko voi ennen pitkää olla ylivenyttynyt rakko ja alkaa vuotaa yli.
9. Mikä on oikea tapa käydä vessassa?
Vessanpöntölle istutaan reilusti eikä jäädä reunalle kököttämään. Näin lantioon tulee enemmän tilaa ja rakko pääsee tyhjenemään kunnolla.
Parhaiten rakko tyhjenee kyykkyasennossa, jota voi jäljitellä laittamalla jalkapohjien alle matalan jakkaran vessanpöntön eteen. Jakkaraa kannattaa käyttää, jos pönttö on korkeaa mallia ja rakkoon jää herkästi virtsaa.
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 45/2024.
