Puremalihakset jumissa? OMI-fysioterapeutti Petri Korhonen Premius Kuntoutuksesta kertoo, mistä kireydet johtuvat ja mitä niille on tehtävissä.
1. Mitä haittaa kireistä puremalihaksista on?
Leukaniveltä liikuttavat lihakset ulottuvat leukaluun kärjestä lihaskalvoja pitkin päälaelle saakka. Kireinä ne voivat aiheuttaa erilaisia kasvokipuja, korva- ja päänsärkyä, niskahartiakipuja ja jopa huimausta.
Kivun kokeneet kuvaavat sitä kiristäväksi pannan tunteeksi pään ympärillä. Osa kertoo jomottavasta särystä. Kaikille kireät puremalihakset eivät aiheuta vain kipua, vaan myös hammashaittoja. Hampaisiin voi tulla kiillevaurioita ja paikkoihin lohkeamia. Joskus leuat voivat mennä jumiin ja voi olla hankala purra kovaa leipää tai isoa omenaa.
2. Mikä puremalihaksia kiristää?
Kun mielen päällä on kuormaa, osalla ihmisistä vatsa reistailee ja osalla särkee päätä. Puremalihasten kireydessä on kyse vastaavasta psykofyysisestä ilmiöstä, kehon ja mielen yhteistyöstä. Työkiireet, stressi ja ihmissuhdekoukerot kiristävät leukapieliä.
Puremalihakset kytkeytyvät myös asentoa ylläpitävään järjestelmään. Lantionpohja ja keskivartalon lihakset ovat osa tätä kehoa kannattelevaa järjestelmää, ja niiden kireys tai heikkous saattaa heijastua puremalihaksiin. Jos tukilihakset ovat heikkoja, keho hakee tukea järjestelmän toisesta kohdasta, esimerkiksi puremalihaksista. Kun puremalihakset joutuvat tekemään ylimääräistä työtä, ne kiristyvät.
Huono ryhti ja eteenpäin työntynyt pään asento kiristävät kaulan aluetta ja puremalihaksia. Syy puremalihasten kireyteen voikin löytyä työasennosta ja myös kaularankaa tukevien lihasten heikkoudesta.
3. Voiko puremalihaksia jännittää huomaamattaan?
Kiristämme puremalihaksia huomaamatta, kun teemme jotain keskittymistä vaativaa asiaa tai joudumme ponnistelemaan, vaikka kunto- tai jumppasalilla. Esimerkiksi koukkuselinmakuulla tehtävissä vatsalihasliikkeissä pää tulisi nostaa irti alustasta tasapuolisesti niskan ja kaulan lihastyöllä. Jos kaulan lihakset ovat heikot, keho nappaa nostoon lisävoimaa puremalihaksista. Myöhemmin päätä särkee ja leukaperät voivat olla jumissa.
Jos niska väsyy vatsalihasliikkeissä, kannattaa vahvistaa kaulan syviä tukilihaksia esimerkiksi seuraavasti: kohota päätä selinmakuuasennosta lattiasta ylöspäin, pidä leuka kohti rintakehää ja tee leuasta kunnon kaksoisleuka.
Osa ihmisistä narskuttelee hampaitaan ja kiristää puremalihaksiaan nukkuessaan, jolloin puhutaan bruksismista.
4. Miten voi testata, ovatko puremalihakset jumissa?
Omien puremalihasten kireyttä voi testata, kun taittaa etu- ja keskisormen ja nimettömän keskimmäisestä nivelestä, avaa suun mahdollisimman suureksi ja laittaa sormet suuhun. Niiden tulisi mahtua sinne ilman, että leukanivelessä tai -lihaksissa tuntuu kipua tai ne kiristyvät voimakkaasti.
Purentaelinten toimintahäiriötä koskevassa Käypä hoito -suosituksessa on video nimeltä Potilaan ohjeistus puremalihasten käsittelyyn kotona. Videon ohjeet auttavat myös tunnistamaan rennon ja jännittyneen lihaksiston eron.
Puremalihakset jumissa? Syvä, rauhallinen hengitys voi auttaa lievittämään stressiä ja vapauttamaan jännityksiä.
© iStock
5. Miten puremalihaksia voi rentouttaa?
Äänentuoton ongelmat ja kireät puremalihakset kulkevat usein kädessä. Osa äänenhuoltoon tarkoitetuista harjoituksista rentouttaa myös puremalihaksia. Esimerkiksi veden purskuttelu suussa ja huulilla päristely vastaavalla tavalla kuin hevonen tekee rentouttavat posken alueella ja suun ympärillä olevia lihaksia.
Kireät lihakset nauttivat lämpimästä, kuten kauratyynystä. Kun samalla pysähtyy ja keskittyy rauhalliseen hengittämiseen, hoitaa oireen lisäksi syytä – kiirettä ja stressiä.
Puremalihaksia voi hieroa sormenpäillä. Avaa suu ja laita peukalo suun sisälle ja etu- ja keskisormi lihaksia vasten, suun ulkopuolelle. Tunnet poskilihaksen sormien välissä ja voit hieroa sitä painamalla sormia yhteen ja liu’uttamalla niitä alaspäin. Ohjeita löytyy verkosta, esimerkiksi Terveyskylästä.
Lue myös: Paranna puheääntäsi! Täsmäharjoitus 6 yleiseen äänenkäytön ongelmaan
6. Mitä fysioterapeutti voi tehdä kireille puremalihaksille?
Fysioterapeutti lievittää lihaskireyksiä käsittelemällä kudoksia hieronnalla ja faskiakäsittelyillä. Hän paneutuu purentaan osallistuvien lihasten epätasapainoon ja ohjaa asiakkaalle harjoituksia. Jotkut fysioterapeutit hoitavat kireitä puremalihaksia akupunktiolla tai kuivaneulauksella, jotka ovat paineelle herkistyneisiin triggerpisteisiin kohdistuvia käsittelyjä.
Ennen kaikkea fysioterapeutti paneutuu purentaelinkipuihin kokonaisuutena ja etsii yhdessä asiakkaan kanssa niiden aiheuttajaa. Usein asiakas opiskelee fysioterapeutin kanssa stressinkäsittelytaitoja.
Käsittelyt poistavat kireyksiä, mutta pysyvää apua niistä ei saa. Ellei esimerkiksi taustalla olevaa työstressiä hoideta kuntoon, kireydet palaavat.
7. Miten hammaslääkäri voi auttaa?
Epätasapainoinen purenta kuormittaa kasvojen alueen lihaksia ja niveliä. Hammaslääkäri voi korjata ylä- ja alahampaiden kosketuskohdat niin, että hampaat kestävät kuormitusta ja kuormitus jakautuu tasaisemmin eri lihaksille.
Bruksaaja voi saada yökäyttöön akryylimuovisen kiskon. Se estää hampaiden kosketuksen toisiinsa, suojaa niitä ja rentouttaa lihaksia.
Botuliinitoksiini on viimeinen hoito. Se lamaa puremalihaksia, jolloin leuka rentoutuu ja kivut helpottuvat. Hoito vaikuttaa kolmesta kuuteen kuukautta, eikä se ole pysyvä apu. Kireys saattaa siirtyä kehossa johonkin toiseen kohtaan.
Kaikki hammaslääkärit eivät anna botuliinitoksiinihoitoa. Sitä saa tarjota vain siihen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö.
Lue myös Kotiliesi.fi: Yhä useampi narskuttelee tai puree hampaitaan yhteen öisin – auttavatko marketin purentakiskot?
8. Miten puremalihasten jumiutumista ehkäistään?
Puremalihakset ovat herkästi jumissa, jos istuu koko päivän ja nojailee kyynärpäähän. Asentoa olisi hyvä vaihdella päivän mittaan mahdollisimman usein.
Liikkujan kannattaa huolehtia lihastasapainosta eli treenata tasapuolisesti koko kehon lihaksistoa.
Leukoja tulee muistaa lepuuttaa. Puremalihakset väsyvät, jos jauhaa jatkuvasti purukumia.
Syvä, rauhallinen hengitys on yleisesti käytössä oleva stressinkäsittelykeino. Kannattaa vaalia ja tehdä asioita, joista tulee hyvä mieli.
Asiantuntijana OMI-fysioterapeutti Petri Korhonen, Premius Kuntoutus
