Nyt ei ole kaikki kunnossa, Mikko Kuusisto, 50, muistaa ajatelleensa vuosi sitten kesäkuussa katselleensa kodin terassin seinälamppua. Olen aivan varma, että meillä on tuossa kohdassa vain yksi seinälamppu, mutta nyt näen niitä neljä, hän pohdiskeli.
Aiemmin päivällä huono olo oli alkanut kummitytön lakkiaisissa. Varmaan jokin flunssa tulossa, hän oli vielä tuolloin ajatellut heikotuksen ja väsymyksen asteesta.
Seuraavana aamuna entistä huonovointisempi Mikko hakeutui työterveyslääkärille. Lääkäri osasi nopeasti ottaa huomioon punkkitautien mahdollisuuden. Hänet lähetettiin Jorvin sairaalaan tutkimuksiin, ja pian niissä selvisi syy heikkoon happeen: puutiaisaivokuume eli TBE.
Lue myös: Nämä julkkikset ovat sairastaneet borrelioosin – oireita luultu jopa mielenterveysongelmiksi
Punkin purema ei ollut ensimmäinen – rokote otettiin suuren punkkiriskin takia
Kaksi viikkoa aiemmin Mikko oli nyppäissyt vatsastaan irti punkin. Se saattoi olla juuri se vihulainen, joka puutiaisaivokuumetta aiheuttavan viruksen oli häneen tartuttanut. Aivan varma ei voi olla, sillä myös pienenpienet ja huomaamattomat nyfmipunkit levittävät TBE:tä, ja niitä saattaa olla kiinni ihmisen ihossa niin, ettei koko punkkia koskaan edes huomaa.
Toisaalta vaikka punkin huomaisikin, saattaa silti olla myöhäistä. TBE-virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa. Siinä mielessä se eroaa toisesta punkkien levittämästä taudista, borrelioosista. Borrelioosin tarttumiseen vaaditaan, että punkki on kiinnittyneenä ihoon noin 24 tuntia tai vähintään yön yli.
Mikolle punkin purema ei ollut ensimmäinen. Vuonna 2018 hankittu kesämökki Espoon saaristosta on pitänyt huolen siitä, että yhteiseloon punkkien kanssa on täytynyt tottua. Punkkeja on vuosien varrella nypitty iholta pois useita. Osana varautumista Mikko sekä perheen muut jäsenet ovat ottaneet TBE-punkkirokotesarjan tehosteineen.
– Tarkistin rokotetilanteeni, kun kuulin diagnoosista. Kävi ilmi, että rokotesarjani oli vielä hyvin voimassa, joten siitä ainakaan ei ollut kiinni, Mikko kertoo.
Myös punkkitaudeista oli jo kokemusta, kun puutiaisaivokuume iski. Mikolla on aiemmin ollut antibiooteilla hoidettavissa oleva borrelioosi.
Huimaus, kaksoiskuvat ja päänsärky pahimmat oireet
Virustauti TBE:hen ei ole lääkehoitoa. Ainoa hoito on oireenmukainen hoito, joka Mikon tapauksessa tarkoitti aluksi kymmenen päivän täydellistä lepoa sairaalassa, Buranaa ja Panadolia. Pahin oire oli huimaus kaksoiskuvineen, myös päänsärky ja kuume olivat vaivoina.
Sairaalassa olo liittyi myös kohonneisiin maksa-arvoihin, joita haluttiin seurata. Ennen TBE-diagnoosia Mikolle oli aloitettu vahva antibiootti borrelioosin varalta, ja vaikka kuuri diagnoosin varmistuttua keskeytettiin, lääkkeet olivat jo ehtineet vaikuttaa maksa-arvoihin.
– Kyllähän siinä vähän myös pelotti. Tietoisuus juuri aivoihin, minuutemme keskukseen vaikuttavasta sairaudesta ei tuntunut mukavalta, Mikko tunnustaa.
Toisaalta väsymys oli niin kova, ettei edes näitä huolia jaksanut paljon ajatella.
Lukeminen, tv:n katselu tai kännykän käyttökään ei väsymykseltä onnistunut. Pahin vaihe meni kuitenkin Mikon mukaan ohi nopeasti, reilussa vuorokaudessa. Sen jälkeen oireet alkoivat hieman helpottaa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Tean, 37, ”karmea krapula” olikin puutiaisaivokuume – rajut oireet jatkuivat viisi viikkoa
Mikko kiittelee suomalaista terveydenhuoltoa tehokkaista tutkimuksista ja hyvästä hoidosta, jota hän taudin aikana sai. – Kaikki tapahtui ripeästi ja ammattimaisesti, ja sain hyvät ohjeet myös kotona toipumiseen, hän kehuu.
© Mikko Kuusisto
”Vasta kaksi kuukautta, ja olet jo noin hyvässä kunnossa”
Kotiin Mikko pääsi, kun arvot olivat normalisoituneet ja pahin huimaus alkanut hellittää. Mikään nopea sairaus puutiaisaivokuume ei silti ollut.
Kaikkinensa sairastamiseen ja toipumiseen meni Mikon mukaan kuukausi, joka oli myös sairausloman pituus. Senkään jälkeen hän ei vielä ollut entisissä voimissaan.
– Toisen kuukauden pidin kesälomaa, sillä töihin ei vielä olisi ollut mitään saumaa. Kolmannen kuukauden tein puolittaista työaikaa, sillä voimat eivät riittäneet vielä kokonaisen työpäivän tekoon.
Kahden kuukauden kohdalla Mikko kysyi lääkäriltä, miten on mahdollista, että kaksi kuukautta on jo mennyt, ja vieläkin olen tässä kunnossa.
– Lääkäri vastasi, että Mikko hyvä, on mennyt vasta kaksi kuukautta, ja olet jo noin hyvässä kunnossa!
TBE-rokote suojaa taudilta mutta ei lievennä oireita
Puutiaisaivokuume on harvinainen tauti, ja vielä harvinaisempaa on sairastua siihen Mikon tapaan rokotettuna. Tautitapaukset ovat kuitenkin kasvussa, ja viime vuonna puutiaisaivokuume todettiin 194:llä suomalaisella, kertoo tutkija Henna Mäkelä THL:stä.
TBE-rokotesarjan teho tautia vastaan on hyvä: se ehkäisee yli yhdeksän tartuntaa kymmenestä. Mikon tapauksessa kyse on harvinaisesta läpilyönti-infektiosta, jossa tauti tarttuu voimassa olevasta rokotesuojasta huolimatta. Viime vuosina tällaisia tapauksia on tavattu Suomessa kymmenkunta vuodessa.
– Jollekin se negatiivinenkin lottoarpa aina osuu, ja tässä tapauksessa minulle, Mikko naurahtaa.
Mutta selvisikö hän taudista vähemmällä rokotteen ansiosta? Olemassa olevan tutkimustiedon valossa TBE-rokote ei taudin oireita lievennä, Mäkelä kertoo.
– Asiasta on hyvin vähän tutkimustietoa, mutta ne tutkimukset, jotka on tehty, viittaavat siihen, että oireet saattavat rokotetuille tulla jopa vahvempina, mikäli rokotettu sairastuu, Mäkelä vahvistaa.
Tutkimustieto ei vielä kerro, miksi näin on.
– Niin läpilyönti-infektioihin kuin puutiaisaivokuumeen oireisiin yleisesti vaikuttaa aina myös potilaan ikä, immuniteetin taso ja mahdolliset perussairaudet. Rajumpia oireita saaneet sairastuneet rokotetut ovat tutkimuksessa yleensä olleet perussairaita ja iäkkäitä, Mäkelä jatkaa.
Läpilyönti-infektion aiheuttamista vahvemmista oireista kaivataan hänen mukaansa kipeästi lisää tutkimusta.
”Tarvitsemme tällaisia herätteitä”
Mikolle kävi lopulta hyvin: hänet todettiin terveeksi kolmen kuukauden kuluttua sairastumisesta.
Yleisesti tiedetään, että aivotulehdukseksi edennyt TBE on pitkäkestoinen ja usein myös raju tauti. Suurin osa tartunnoista on oireettomia tai vähäoireisia, mutta osalle aivokuumeeseen sairastuneista jää pitkäkestoisia ja 2–10 prosentille jopa pysyviä keskushermosto-oireita.
Rokote kuitenkin suojaa taudilta tehokkaasti, THL:n Mäkelä huomauttaa.
Mikon sairastumisella on ollut hänen lähipiirissään myönteinen seuraamus: rokotusaste sekä ystäväpiirissä että mökkisaaren asukkaissa on kasvanut huomattavasti.
– Saaressa tieto taudistani kulki kulovalkean tavoin, ja moni tuli kertomaan hankkineensa rokotuksen, nyt kun lähelle osui. Vaikka sain taudin rokotteesta huolimatta, ihmiset tajusivat, että rokote on silti hyvä juttu. Me tarvitsemme tällaisia herätteitä, jotta ymmärrämme asioita, Mikko tiivistää.
TBE-rokotesarja antaa erittäin hyvän suojan
THL suosittelee puutiaisaivokuumeelta suojaavaa TBE-rokotusta riskialueilla tai niiden lähistöllä asuville ja luonnossa liikkuville.
TBE-rokotesarja koostuu kolmen rokotteen perussarjasta ja tehosterokotteista.
1. annos ei vielä anna riittävää suojaa. 2. annos voidaan ottaa minimissään kaksi viikkoa mutta kuitenkin 1–3 kuukautta ensimmäisen jälkeen ja 3. annos 5–15 kuukauden kuluttua.
4. annos otetaan kolmen vuoden kuluttua.
Seuraavat tehosterokotteet otetaan seuraavasti: alle 50-vuotiaat 10 vuoden välein, yli 50-vuotiaat 5 vuoden välein ja yli 60-vuotiaat 3 vuoden välein.
1–2 viikkoa toisen rokotteen jälkeen suoja on riittävä ja hyvä. Kokonainen rokotussarja tarjoaa erittäin hyvän suojan, jopa 98 prosenttia.
THL:n mukaan vuosina 2022 ja 2023 sairastui molempina kymmenisen TBE-rokotettua, eli tapahtui niin sanottu läpilyönti-infektio. Kaikkiaan sairastuneita oli 123 ja 194.
Asiantuntijoina vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki Suomen rokotepalvelusta ja tutkija Henna Mäkelä THL:stä. Lähteenä myös: thl.fi.
