Turvallisuushakuinen ihminen ei mielellään kokeile uutta tai lähde mukaan uusiin tilanteisiin. Hänellä on voimakas tarve suunnitella asioita ja hallita riskejä. Koska epävarmuus on hänestä hyvin epämiellyttävää, hän pyrkii myös varmistelemaan asioita.
– Tällaiset ihmiset ovat tavanomaista harkitsevaisempia ja huolellisempia. He tekevät myös vähemmän virheitä, koska eivät ota yltiöpäisiä riskejä, kertoo psykoterapeutti ja johtava psykologi Jan-Henry Stenberg HUSista.
Tilastotietoa siitä, ovatko suomalaiset keskimäärin turvallisuushakuisempia vai riskinottokykyisempiä, ei ole olemassa. Stenberg kertoo, ettei persoonallisuuden piirteiden ryhmittely kansallisuuksien mukaan ole järkevää tai hyödyllistäkään.
– Erot eri kansallisuuksien välillä ovat niin pieniä. Yksilöiden väliset erot sen sijaan ovat kiinnostavia ja merkittäviä.
Turvallisuushakuinen voi jarruttaa omaa kehitystään
Turvallisuushaluisuuden vastakkainen piirre on kyky ottaa riskejä ja mennä epämukavuusalueelle. Uusien asioiden kokeilu ja haasteisiin tarttuminen toimivat persoonallisuuden kaasuna.
Turvallisuushakuisuus puolestaan on persoonallisuuden jarru: se auttaa suojautumaan, mutta liiallisena se voi hidastaa ihmisen kasvua ja kehitystä.
– Turvallisuushakuisuus voi olla haitallista, jos se toistuvasti estää ihmistä ottamasta järkeviä riskejä tai tarttumasta haasteisiin.
Jos aina valitsee vähän liian varma päälle, ihminen kokee ja oppii vähemmän eikä esimerkiksi välttämättä etene urallaan.
– Vastalauseena tähän voisi toki sanoa, että tällaiseen elämään turvallisuushakuinen voi itse olla ihan tyytyväinen, ja silloin asiassa tuskin on ongelmaa.
Turvallisuushakuisuutta ja kykyä riskinottoon on mahdotonta laittaa paremmuusjärjestykseen.
– Jollain on enemmän kaasu päällä ja toisella on voimakkaampi taipumus jarruttaa. Olemme erilaisia.
Läheinen voi rohkaista, kannustaa ja olla mukana kokeilemassa uutta.
© iStock
Turvallisuushakuisuus lisää masennuksen riskiä
Turvallisuushakuisuus on tutkitusti piirre, joka lisää riskiä sairastua masennukseen. Se ei kuitenkaan aiheuta masennusta, vaan todennäköisesti turvallisuushakuisuuden ja masentuneisuuden taustalla on yhteisiä tekijöitä.
Kun tarkastellaan turvallisuushakuisen ihmisen toimintaa, masennukselle altistavia piirteitä on kuitenkin helppo huomata.
– Silloin, kun ihminen on persoonaltaan uusia kokemuksia janoava eikä kaihda riskejä, hän ei niin helposti juutu katsomaan peruutuspeiliin. Hän menee eteenpäin eikä soimaa itseään. Sen sijaan silloin, kun ihminen on turvallisuushakuinen ja varmisteleva, hän myös katsoo peruutuspeiliin helpommin ja jää murehtimaan tekemiään virheitä välttääkseen ne tulevaisuudessa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Oletko pessimisti? Sinulla on optimistia suurempi todennäköisyys sairastua – näin opettelet vähemmän synkäksi
Turvallisuushakuinen voi hyötyä pienistä haasteista ja läheisen tuesta
Silloin, jos turvallisuushakuisuus tuntuu rajoittavan liikaa omaa elämää, psykoterapia voi olla hyödyksi. Psykoterapeutti, joka rohkaisee ihmistä kasvamaan ja kokeilemaan uutta, voi auttaa ihmistä avaamaan uusia portteja elämässään.
Jos turvallisuushakuisuus ei kuitenkaan haittaa itseä niin paljon, että terapialle olisi tarvetta, erilaiset haasteetkin voivat olla toimiva ratkaisu itsensä kehittämiseksi. Itselleen voi esimerkiksi asettaa jonkin konkreettisen tavoitteen, joka on oman mukavuusalueen ulkopuolella, ja pohtia, millaiset pienet askeleet vievät kohti tavoitetta.
– Monet ihmiset tykkäävät haasteista, koska silloin täytyy vähän ylittää omaa tavanomaista toimintatasoa.
Kumppani, ystävä tai muu läheinen voi rohkaista, kannustaa ja olla mukana kokeilemassa uutta. Jos ihminen ei yksin rohkaistu tekemään jotain asiaa, yhdessä se voikin onnistua.
– Minulle psykoterapeuttina tuttu sanonta on, että mitä tänään teet toisen kanssa, teet huomenna yksin.
