Jooga on paitsi harrastus, myös filosofia. Nykyisin joogakenttä tosin on laajentunut ja lajin henkinen puoli paikoin jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta silti on olemassa erityinen joogaetiketti, kirjoittamaton säännöstö, jota joogasaleissa olisi hyvä noudattaa.
Jooganopettaja Sirpa Immonen Suomen joogaliitosta muotoilee asian niin, että joogaa toteutetaan nykyään hyvin monenlaisissa paikoissa ja monenlaisilla tavoilla, joten on voinut käydä niin, että joogan henkisemmän puolen ohjeisto on jäänyt usein vähän taka-alalle.
Pohjimmiltaan jooga kuitenkin on mielen toimintojen pysäyttämistä eli syvää rauhoittumista.
”Kaikki joogasalissa käyttäytyminen on tämän tavoitteen palvelemista”, Immonen tiivistää.
Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa rauhoittumista joogasaliin mennessä ja siellä ollessa. Se tarkoittaa Immosen mukaan eleettömästi liikkumista ja rauhallista asettumista joogamatolle.
Joogaetiketti palvelee rauhoittumista
Joogasalin etiketti kietoutuu rauhoittumisen ja mielen tyyntymisen ympärille. Myös puhtauden ja siisteyden periaate kuuluu kiinteästi joogafilosofiaan.
”Jooga ei ole jumppaharjoitus. Jos menee sen tyyppiseksi, ei se ole enää joogaa.”
Immonen kuitenkin muistuttaa, ettei kaikkia joogamuotoja pysty mitenkään niputtamaan yhteen.
”Meillä on erilaisia saleja ja erilaista joogaa, osa alakoulun tai työväenopiston tiloissa, osa liikuntakeskuksissa tai joogaamiseen varta vasten perustetuissa saleissa. Joku on on puhtaasti asanaharjoitusta eikä henkistä puolta niin käsitellä, toinen harjoitus taas sellainen, johon henkisyys on sisäänrakennettu.”
Rauhoittuminen, mielen hiljentyminen, vierustoverin oman tilan kunnioittaminen ja siisteys ovat kuitenkin yhteisiä kaikille joogatyypeille.
”Jooga on itsekasvatusmenetelmä, joka antaa ohjeita elämää varten: kuinka toimit muiden ihmisten kanssa ja kuinka edistät hyvinvointia. Sieltä kumpuavat nämä ohjeet joogasalissa toimimiseen”, Immonen muistuttaa.
Kävimme jooganopettajan kanssa läpi viisi joogasaliin huonosti sopivaa tekoa, joihin tottumaton tai huolimaton joogaaja saattaa sortua.
1. Rupattelu vieruskaverin kanssa
Joogasali ei ole rupattelun paikka. Silti jotkut saattavat vaihtaa kuulumisia ennen tunnin alkua ja puhua harjoitusten välissä. Immosen mukaan se ei ole suotavaa.
”Jos vierustoverin kanssa rupattelee ennen joogaharjoitusta ja sen aikana, joogaan laskeutuminen ja rauhoittuminen voi häiriintyä.”
Tilannekohtaisia eroja toki on, eikä joogan ole tarkoitus olla tiukkapipoista säännöistä nillittämistä. Immonen muistuttaa edelleen joogakentän kirjavuudesta: on myös joogaharjoituksia, joihin kuuluu asioiden sanallistaminen ja jopa keskustelu.
Joogaohjaajalla on iso rooli siinä, kuinka hän ohjaa ryhmänsä rauhoittumaan. Tottuneilta joogaajilta asia sujuu luonnostaan, mutta erityisesti aloittelijoilla voi olla rauhoittumiskeinot vähissä.
Myös ryhmän dynamiikalla on väliä. Immonen kertoo vetävänsä itse myös seniorijoogaa. Siellä käyville joogahetki voi olla päivän ainoita sosiaalisia tapahtumia, ja ryhmä on joogannut yhdessä jo vuosia. On siis luonnollista, että jossakin välissä halutaan jutella ja vaihtaa kuulumisia.
Immonen on ratkaissut tilanteen niin, että antaa ryhmän aluksi rupatella ja johdattaa sen sitten rauhoittumiseen yhteisellä rauhoittumisharjoituksella.
”Joogaohjaajan tehtävä on taiteilla näissä tilanteissa niin, että ottaa joogan sosiaalisen merkityksen huomioon samalla kun auttaa ryhmää laskeutumaan joogaan.”
2. Toisen maton päältä astelu
Joogassa toisen oman tilan kunnioittaminen on erityisen tärkeätä. Siihen kuuluu kirjoittamaton sääntö, että toisen joogamaton päälle ei astuta.
Kuitenkin maton päälle astumisia tapahtuu Immosen mukaan aina silloin tällöin. Pitkään jooganneissa ryhmissä näin käy harvemmin, mutta sielläkin joskus.
Jos toisen matolle vahingossa astuu, on Immosen mukaan hyvä tapa huomioida asia jotenkin eikä vain mielessään ajatella, että oho, kävelin toisen maton päältä.
”Jos itse astuisin toisen matolle, katsoisin hänen reaktiotaan, mahdollisesti hymyilisin ja sanoisin jotain tilanteeseen sopivaa. Toisin sanoen varmistaisin, että toinen ymmärtää minun kunnioittavan hänen tilaansa, johon nyt olen vahingossa astunut.”
3. Voimakkaat hajusteet tai huono hygienia
Voimakas hajusteiden käyttö ei sovi joogasaliin. Tähän saattavat sortua myös pitkään jooganneet, eivät vain aloittelijat.
Hajusteettomuus liittyy puhtauden ihanteeseen ja siihen, että jotkut voivat olla tuoksuille allergisia. Puhtaus tarkoittaa myös sitä, että joogavaatteita ei ole aivan pyykkikorin pohjalta noukittu ja että olemus on pääpiirteittäin puhdas ja siisti.
”Toisten vaatteita ja hygieniatasoa ei joogasalissa toki kukaan tarkkaan katsele, mutta kyse on tilanteen ja toisten huomioimisesta. Varmasti jokainen joogaaja itsekin toivoo, ettei naapurimatolla kovin sottaisena oltaisi”, Immonen kuvaa.
4. Vesipullon kanssa kolistelu
Joogaan liittyvään puhtauden periaatteeseen kuuluu myös se, ettei moniin joogasaleihin voi tuoda esimerkiksi ruokaa tai juomaa. Vesipullo tuntuu muodostuneen poikkeus, varsinkin fyysisesti vaativissa harjoituksissa.
”Juomapullojen kanssa askarointi tuntuu olevan todellinen trendi”, Immonen kommentoi.
Pullon kanssa kolistelu ei kuitenkaan Immosen mukaan kuulu joogasaliin. Jos tunnin aikana tulee jano, juominen on kohteliasta tehdä mahdollisimman huomaamattomasti ja vähäeleisesti.
Ikävämmin hoidettu juomahetki sen sijaan on esimerkiksi sellainen, että selinmakuulta kesken joogaliikkeen noustaan ja pengotaan juomapulloa laukusta, ja mahdollisesti vielä kolistellaan sen kanssa, Immonen kuvaa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Jooga auttaa stressinhallinnassa ja alentaa verenpainetta – listasimme joogan 7 uskomatonta terveyshyötyä
5. Kännykän näprääminen
”Joskus tuntuu, että kännykkä on kasvanut nykyihmisen käteen”, Immonen sanoo.
Kännykän näprääminen tai harjoituksen videoiminen ei kuitenkaan edesauta mielen hiljentymistä. Kännykkä on siis syytä jättää äänettömälle ja käden ulottumattomiin joogasalissa olon ajaksi.
”Tämä lisää mukavasti asiantuntijoidenkin suosittelemaa kännykätöntä aikaa, mikä edesauttaa omaa hyvinvointiamme”, Immonen huomauttaa.
6. Kireät joogavaatteet
Koska joogatyyppejä on niin monta, mitään yhteistä vaate-etikettiä ei ole olemassa. Yleisesti joogaetiketin mukaan joogasaliin on hyvä tulla joogaan sopivissa vaatteissa. Kundaliinijoogassa se tarkoittaa valkoisia vaatteita, mutta muutoin ratkaisee se, millaiselle joogatunnille on menossa. Rauhallisemmassa joogassa joustavat ja jopa melko lämpimät vaatteet ovat tarpeen, koska fyysinen ponnistelu ei ole kovin suurta. Hikeä nostattavassa astangassa taas sopiva jooga-asu muistuttaa tavanomaista jumppavarustusta.
Joogassa läsnä oleva henkisyys olisi Immosen mukaan kuitenkin aina hyvä ottaa huomioon.
”Monet joogavaatteiden nimellä myytävät vaatteet muistuttavat paljon tavanomaisia jumppavaatteita kireydeltään ja avonaisuudeltaan.”
Immonen muistuttaa, että kuten muussa joogasalitoiminnassa, myös vaatetuksessa on hyvä miettiä, kuinka edistää omaa ja toisten joogaajien mielen rauhoittumista. Kireät ja avonaiset vaatteet eivät välttämättä edistä.
