Elisabeth Sandelin, 78
“Huomasin ensimmäiset kaihin oireet noin viisitoista vuotta sitten. Elettiin kevättalvea, ja minusta tuntui, että häikäistyin tavallista helpommin. Näköni oli tuntunut jo pitkään hieman samealta, mutta tutkimuksiin hakeuduin vasta toiseen silmään ilmestyneen, lyhytkestoisen salamoinnin vuoksi.
Silmälääkärin tutkimuksessa selvisi, että toisessa silmässäni oli melko pitkälle edennyt kaihi. Minulle suositeltiin kaihileikkausta, johon varasin ajan saman tien.
Ikääntyminen on merkittävin tekijä kaihin synnyssä. Oli helpottavaa kuulla, että kaihi tulee lähes väistämättä kaikille, jotka elävät riittävän vanhoiksi.
Tuli sellainen olo, etten olisi itse voinut estää sairauden syntymistä. Olin nuorena hiihto-oppaana Alpeilla kolme talvea, eikä 1970-luvulla silmiä ymmärretty suojata samalla tavalla kuin nykyään.
Kaihileikkaus oli minun kannaltani yksinkertainen toimenpide. Se toteutettiin paikallispuudutuksessa, eikä se aiheuttanut kipua. Noin puoli tuntia kestäneen toimenpiteen aikana minut pidettiin jatkuvasti ajan tasalla siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Pääsin kotiutumaan sairaalasta heti leikkauksen jälkeen. Tuntui ihmeelliseltä, että ehdin vielä samana päivänä tyttäreni kanssa ostoksille. Kun isälleni tehtiin kaihileikkaus 1980-luvulla, oli kyse paljon suuremmasta operaatiosta.
Elämä muuttui kaihileikkauksen myötä
Oli hienoa, kuinka paljon näköni leikkauksen myötä muuttui: värit näyttivät kirkkaammilta ja ihmiset erilaisilta. Maailma näytti ihanalta. Myös hämäränäköni parani merkittävästi.
En ollut tainnut edes ymmärtää, kuinka paljon kaihi oli vaikuttanut näkööni. Ainoa huono puoli oli, että leikkauksen jälkeen näin myös omien kasvojeni juonteet entistä tarkemmin.
Noin viisi vuotta ensimmäisen toimenpiteen jälkeen myös toisessa silmässäni alkoi ilmetä kaihin oireita. En epäröinyt hetkeäkään, kun lääkäri suositteli siihenkin kaihileikkausta.
Leikkauksen yhteydessä silmääni laitettiin keinolinssi, jolla korjattiin taittovirhe ja säädettiin silmän taittovoimaa. Näöntarkkuuteni on nyt merkittävästi aiempaa parempi, enkä tarvitse enää edes lukulaseja.
Olen erittäin tyytyväinen näkööni ja nautin täysillä arjesta. Urheilen monta kertaa viikossa, kirjoitan pakinoita ja kirjoja ja vedän osa-aikaisesti turisteille opastuksia Helsingissä.
Olen erittäin kiitollinen siitä, että kaihileikkaukset sujuivat kohdallani hyvin. Toivon, ettei kukaan turhaan jännitä leikkaukseen menoa.”
Mikä on kaihi?
Kaihi eli harmaakaihi tarkoittaa tilaa, jossa silmän mykiö on samentunut ja läpäisee valoa huonosti. Oireita ovat esimerkiksi näöntarkkuuden ja hämäränäön alentuminen sekä värien näkemisen hankaloituminen. Myös häikäistyminen voi olla yksi ensioireista.
Kaihimuutokset etenevät usein hitaasti siten, että niitä ei alkuvaiheessa itse huomaa.
Leikkausta harkitaan silloin, kun näön heikkenemisestä aiheutuu arjessa haittaa.
Jos silmässä ei ole muuta sairautta, kuten rappeumaa tai glaukooman aiheuttamia ongelmia, näkökyky palautuu leikkauksen avulla useimmiten normaaliksi.
Artikkelin asiantuntijana toimi tutkija, silmätautiopin emeritusprofessori ja ylilääkäri Hannu Uusitalo Näkövammaisten liitto ry:stä.
