Sari Seuna, 57, asiakaspalvelija, Helsinki:
”Leikki tuli takaisin elämääni kymmenisen vuotta sitten, kun hurahdin nukkeihin. Olin aloittanut valokuvausharrastuksen ja etsin valokuvamallia. Kun löysin kirpputorilta Winx-nuken, jonka kauniisiin kasvoihin ja sinisiin hiuksiin ihastuin, keksin, että eri asentoihin väänneltävä nukke voisi olla mallini. Nukkeja alkoi kertyä lisää.
Nyt Barbeja ja muita nukkeja on yli sata. Osa on kirpputorilöytöjä, osa uusia. Hankin mielelläni loppuunleikittyjä nukkeja, sillä tykkään muokata nukeista persoonallisia vaihtamalla niiden hiukset tai maalaamalla uudet kasvot. Valmistan niille myös vaatteita ja tarvikkeita, kuten miniruokia.
Kuljetan nukkeja aina mukanani, sillä kuvaan niitä paikoissa, joissa liikun. Aluksi tein isompia tarinoita. Olin kuin elokuvaohjaaja: oli castingeja, meikkaus, puvustus ja sitten kuvaus. Nykyään keskityn enemmän kuviin.
Nukkejen kautta voin elää elämää, jossa voin olla kuka vain ja tehdä mitä vain. Se on myös hyvin terapeuttista. Minulla on keskittymishäiriön ja adhd:n vuoksi paljon energiaa, jota pääsen leikin kautta purkamaan.
Leikin avulla unohdan kaiken muun. Se antaa hyvää vastapainoa työlle. Uskon, että kaikilla on kyky leikkiä, mutta osa tukahduttaa sen. Maailmassa on niin paljon vakavia asioita, että on hyvä välillä heittäytyä leikkiin. Itseä ja elämää ei kannata ottaa turhan vakavasti.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Liioittelu ja leikki ovat vuoden 2024 sisustustrendeistä yllättävimmät: ”Leikki kehittää kykyä ajatella toisin”
Lego Mastersiin osallistunut Janette rakentaa seuraavaksi levykaupan
Janette Westergård, 44, graafinen suunnittelija, Pori:
”Kiinnostuin legoista jo lapsena yhdessä kaksoisveljeni Jamin kanssa. Jami rakensi ja minä leikin niillä. Välillä rakensimme yhdessä valmiita settejä. Välissä oli vuosien tauko, kunnes legot palasivat elämääni aikuisiällä. Vuonna 2022 veljeni kertoi hakeneensa Lego Masters Suomi -ohjelman toiselle kaudelle, ja koekuvausten jälkeen pääsimme mukaan ohjelmaan.
Siitä alkoi vimmattu treenaaminen. Sijoituimme kilpailussa kolmansiksi. Se lisäsi innostusta, ja rakentelu on jatkunut kisan jälkeen. Rakennan silloin kun minulla on aikaa ja inspiraatio iskee. Levitän palat keittiön pöydälle, ja siinä ne ovat useamman viikon. Olen intohimoinen vinyylilevyjen kuuntelija ja keräilijä ja rakennan legoista mielelläni levyjen kansia. Suunnitelmissa on rakentaa seuraavaksi kaksikerroksinen minifiguureille sopiva levykauppa. Ikimuistoisimpia ovat Jamin kanssa kisassa tehdyt suurikokoiset ja näyttävät rakennelmat.
Janette Westergårdilla on kotona noin kaksi Ikea-kassillista legoja, jotka hän on lajitellut käyttötarkoituksen mukaan. Osa niistä on lapsuuden legoja 1980-luvulta.
© Suvi Elo
Legot ovat kehittyneet hurjasti lapsuusajoistani. Silloin rakentaminen vaati enemmän mielikuvitusta, kun palat olivat yksinkertaisempia. Nyt saatavilla on monen värisiä ja muotoisia paloja, ja uusia tulee jatkuvasti.
Nykyään hankin legoja pääasiassa käytettynä kirpputoreilta. Valmiita settejä tulee hankittua esimerkiksi legomessuilta. Legoissa minua kiehtoo niiden monipuolisuus ja muokattavuus, ne voi aina käyttää uudestaan. Kun olen tarpeeksi kauan katsonut jotain levynkantta, laitan sen paloiksi ja alan tehdä uutta. Rakentamisessa saa myös käyttää mielikuvitusta. Kun jotain tiettyä palaa ei ole, pitää miettiä, miten sen voi korvata.
Rakentaminen on vastapainoa työlle. Voisin suunnitella rakennelmia myös tietokoneella, mutta minulle on tärkeää tehdä oman hahmotuksen pohjalta. Tämä on taidetta ja käsityötä parhaimmillaan. Tärkeä osa legoharrastusta on yhteisöllisyys. Rakentaa voi yksin tai porukalla. Muiden harrastajien kanssa puhutaan samaa kieltä, jaetaan legotietoa ja rakenteluvinkkejä.”
