Kun pohtii jatkuvan päänsäryn aiheuttajaa, ensimmäiseksi ei syytä silmäluomiaan. Ei tullut Sari Niemisellekään, 49, kun hän toistuvasti kärsi viheliäisestä pääkivusta. Mieleen ei tullut sekään, että vaivaan voisi auttaa yläluomileikkaus lääketieteellisin perustein.
Ennen kuin leikkaustarve viimein selvisi, Sari ehti ihmetellä päänsärkyään lähes vuoden. Tavallisimmin säryt alkoivat sairaanhoitajana työskentelevän Sarin pitkien yövuorojen jälkeen. Ajan myötä niistä tuli sitkeämpiä, eikä särkylääke enää auttanut kunnolla. Särky oli erilaista kuin migreenisärky, josta Sari myös ajoittain kärsii.
– Särky ei ollut yhtä voimakasta kuin migreenissä, mutta se oli kokonaisvaltaista – tuntui kuin koko pää olisi ollut raskas. Pystyin kuitenkin toimimaan ja jopa käymään töissä säryn kanssa, joten en osannut siitä huolestua. Yhdistin pääkivun yövuoron aiheuttamaan rasitukseen ja työskentelyyn näytön ääressä hämärässä huoneessa.
Keskustelut saman ikäisten ystävien ja kollegoiden kanssa saivat hänet kuitenkin epäilemään, että päänsäryn taustalla voisi olla jotain muuta. Yllättävän monet tuttavista valittivat kärsivänsä laskeutuneista silmäluomista. Joku mainitsi, että pahimmillaan vaiva voi aiheuttaa päänsärkyä.
Jopa migreenin syynä voivat olla laskeutuneet silmäluomet
Voisiko syy hänelläkin olla laskeutuneissa silmäluomissa? Asian esteettiseen puoleen Sari ei ollut peilin edessä liiemmin kiinnittänyt huomiota, mutta kun hän alkoi kriittisellä silmällä tarkastella, asia oli lopulta selvä: hänen silmäluomensa olivat alkaneet laskeutua.
– Tunsin, miten luomet koskivat silmäripsiini, ja huomasin että minulle oli tullut tapa kohottaa katsettani nostamalla kulmakarvoja.
Sellainen on hyvin tyypillinen tapa ihmisillä, joiden silmäluomet ovat alkaneet laskeutua, sanoo ylilääkäri ja plastiikkakirurgian linjajohtaja Patrik Lassus HUS:sta. Kulmien jatkuva kohottelu – joka usein on täysin tiedostamatonta – johtaa otsalihasten kiristymiseen ja sitä kautta voi johtaa päänsärkyihin. Tällöin on aiheellista selvittää, voiko vaivaan auttaa yläluomileikkaus, jonka tällaisessa tapauksessa yleensä saa lääketieteellisin perustein.
– Päänsärky on melko tavallinen oire laskeutuneista silmäluomista. Joskus jopa migreenin taustalta paljastuu silmäluomien roikkuminen ja siitä johtuva kasvojen alueen lihaksia kiristävä nostoliike, Lassus tiivistää.
Kaikilla silmäluomien laskeutumisesta ei kuitenkaan seuraa päänsärkyä. Laskeutumisen saattaa huomata vain peilistä katsomalla tai tuntemalla laskeutuvan luomen painavan silmiä.
Hankalissa tapauksissa laskeutuva luomi alkaa painaa silmää niin pahoin, että silmän yläreunaan ilmestyy eräänlainen markiisi ja näkökenttä kapenee.
Sari on leikkauksen lopputulokseen tyytyväinen: luomet eivät enää tunnu ripsissä ja tarve avata katsetta on poissa.
Miksi yläluomet laskeutuvat?
Iän myötä ihon määrä silmäluomissa lisääntyy, kudos venyy ja alkaa laskeutua.
Myös muu kasvojen kudos venyy: otsa laskeutuu alaspäin ja kulmakarvat painavat luomia. Lopputuloksena on ns. lippa luomeen. Luomi työntyy silmän päälle ja usein koskettaa silmäripsiä.
Valtaosa silmäluomien laskeutumisesta on iän tuomaa. Synnynnäinen yläluomien laskeutumisen muoto on noin 5 %:lla leikkaukseen hakeutuvista.
– Tällöin ihmisellä on anatomisesti sen malliset ja raskaat luomet, että lippaa voi muodostua jo nuorena, jopa reilusti alle 30-vuotiaana, Lassus sanoo.
Valtaosalla yläluomileikkaukseen hakeutuvista sairaanhoidollinen syy
Yläluomileikkausta saatetaan joskus pitää ”nuorennusleikkauksena”, johon hakeudutaan esteettisistä syistä. Totuus on kuitenkin aivan toinen:
– Yläluomileikkauksiin hakeutuvista isolla osalla on motiivina sairaanhoidolliset syyt, Lassus painottaa.
Julkisella puolella yläluomileikkaus on mahdollista saada vain lääketieteellisin perustein. Hieman yllättäen myös yksityisellä puolella valtaosan asiakkaista ajaa leikkaukseen lääketieteellinen syy.
– Erona julkiseen puoleen on, että yksityisellä asiakas usein haluaa ja saa samassa leikkauksessa otsankohotusta tai kulmakarvatoimenpiteitä nuorentavan efektin saavuttamiseksi.
Yksityisellä puolella osan asiakaskuntaa muodostavat nuoremmat, noin 30-vuotiaat ja jopa nuoremmat, jotka korjaavat esteettisistä syistä silmäluomiaan.
Lue myös: Milloin kannattaa harkita silmäluomileikkausta? Kysyimme asiantuntijalta
Yläluomileikkaus lääketieteellisin perustein: kriteerit
Yläluomileikkaus on aiheellinen lääketieteellisin perustein, jos luomen reunat peittävät näkökenttää (näkökenttäpuutos). Tällöin pääsee leikkaukseen julkiseen terveydenhuoltoon.
Päätöksessä huomioidaan myös:
Jatkuvat, erityisesti otsapainotteiset päänsäryt
Ihotulehdukset luomien poimuissa (riski suurempi atoopikoilla)
Sarin yläluomileikkaus oli nopea pientoimenpide
Sarin tapauksessa asiat etenivät kitkattomasti: hän sai terveyskeskuslääkäriltä lähetteen plastiikkakirurgian poliklinikalle, jossa todettiin leikkauksen tarve. Viiden kuukauden kuluttua koitti leikkauspäivä.
Itse leikkaus oli nopea, paikallispuudutuksessa tehtävä pientoimenpide. Siinä yläluomien ylimääräistä ihoa nipsaistiin pois ja kiristettiin yläluomen sulkijalihasta. Toipuminen leikkauksesta oli yllättävän nopeaa.
– Mustelmaa silmien alueelle tuli vähemmän kuin olin ajatellut, mutta inhottavaa keltaisuutta oli jonkin verran silmien sivuilla ja alapuolella, Sari kertoo.
Sairauslomaa leikkauksesta sai viikon verran.
– Luomet olivat vielä senkin jälkeen aika turvoksissa ja mustelmaa aavistuksen jäljellä. Lähinnä näytin siltä, kuin olisin itkenyt. Jos olisin työskennellyt ammatissa, jossa pitäisi edustaa ja olla lähellä ihmisiä, en ehkä olisi halunnut mennä vielä siinä kohtaa töihin.
Kuvassa Sarin silmät ennen leikkausta (yllä) ja viikko leikkauksen jälkeen (alla).
Sarin katse avartui ja ilme pehmeni leikkauksen myötä – päänsärytkin pysyneet poissa
Sari ei ole missään vaiheessa salaillut tai peitellyt luomileikkaustaan. Hän ei yksinkertaisesti näe siihen mitään syytä. Leikkauksen lopputulokseen hän on oikein tyytyväinen.
– Olen puhunut tästä avoimesti kaikille ja jopa mainostanut muille, että olipas hyvä juttu! Huomaan peilissä selvästi eron entiseen, ja jopa teini-ikäiset lapseni huomaavat. He sanovat minulle, etten ole enää niin surullisen ja vihaisen näköinen kuin ennen. Katseeni on avartunut.
Onko hän koskaan pelännyt tulevansa leimatuksi pinnalliseksi?
– En ollenkaan. Vaivani oli ikävä ja todellinen, ja tottahan katseen nuorentuminen leikkauksen ansiosta muutamalla vuodella on mukava asia. Toivon, että saan jatkossakin pidettyä otsani rentona. Olen jopa miettinyt, että se voisi onnistua paremmin, jos nyt pistäisin siihen botoxia, Sari nauraa.
Ja mikä tärkeintä, päänsärkyjä ei leikkauksen jälkeen ole ilmaantunut. Haastatteluhetkellä Sari ei vielä ollut tehnyt pitkiä yövuoroja uusilla silmäluomillaan, mutta hän pitää hyvänä merkkinä, että pääkipu on pysynyt muissakin tilanteissa poissa.
– Huomaan, etten tietokoneella istuessa nostele koko ajan leukaa näkökenttää avatakseni, kuten ennen silmäluomien painaessa tapasin tehdä.
