Suomi lähti jatkosotaan lujassa uskossa siitä, että Saksa tulisi voittamaan nopeasti Neuvostoliiton. Puolustussota muuttui valloitussodaksi, kun hyökkäystä jatkettiin Itä-Karjalaan. Siellä häämöttivät Suur-Suomen rajat. Neuvostoliitto oli pommittanut 25. kesäkuuta 1941 kaikkiaan 19 eteläisen Suomen paikkakuntaa. Suomen hallitus sai seuraavana päivänä todeta maan olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin sormi oli osoittanut kartalla itään. Vielä tappiollisessa talvisodassa Suomi oli saanut taistella yksin, mutta asetelmat olivat muuttuneet nopeasti. Hitler oli päättänyt idän suuresta ristiretkestä jo heinäkuussa 1940. Joulukuussa Operaatio Barbarossan strategiset tavoitteet oli määritetty, ja niissä suunnitelmissa Suomi oli imaistu mukaan maailmansodan tuliseen nieluun.
