Jos omistaja kuvaa autoaan ”suurimmaksi ajan, rahan ja työpanoksen hukaksi automaailmassa”, on sen mahdollisesti oltava jotain kiinnostavaa. Jättimäinen, musta sikarikotelomallin auto tuijottaa pahaenteisesti hämärän huoneen keskellä sisääntulijoita. Aivan kun sitä ei olisi uskallettu edes laittaa muiden valtavissa halleissa majailevien museokappaleiden joukkoon. Ja toki pelkät tämän auton speksit riittävät vakuuttamaan siitä, että Mavis-nimen saanut 2400 kilon annos vuorenvarmaan mielenvikaisuutta riittäisi siihen että osa hallien kääpiöautoista varmasti joutuisi vahingossa sen syömäksi. Tai vähintään tallomaksi.
