Balettitanssija Atte Kilpinen, 28, on ollut nuoresta asti niin säästäväinen, että se huvittaa hänen läheisiään.
”Poikaystäväni kutsuu minua leikkisästi saidaksi. Se on meillä yleinen vitsi. Välillä olen päätynyt pihistämään väärissä asioissa, kuten ostamaan halpaa hammastahnaa. Sain säästettyä euron, mutta seuraavan kuukauden oli paha maku suussa. Näin sitä vähitellen oppii, missä kannattaa säästää ja missä ei.”
Atte on löytänyt omasta mielestään hyvän kultaisen keskitien rahan käyttämisessä. Hän elää oman näköistään elämää, ostaa asioita, joista pitää, ja säästää voidakseen tehdä rahoillaan mitä haluaa.
”Eräs ystäväni totesi hienosti, että laita rahaa siihen, mikä tekee sinut onnelliseksi, mutta älä tuhlaa siihen, mistä et nauti. Sen mukaan yritän itsekin elää.”
Lue myös: Jorma Uotinen menetti ison omaisuuden: ”Enää en halua omistaa mitään”
Kun tuli lainanlyhennysten aika, alkoi pelottaa
Omistaminen on ollut Atelle aina tärkeää. Hän haaveili oman asunnon ostamisesta jo lapsena.
”Sain isovanhemmilta muutaman euron aina, kun näin heitä. Kerran tokaisin mummolleni, että pidän kyllä enemmän paperirahasta. Tajusin rahan arvon jo pienenä. Aloin laittaa rahaa sivuun heti aloitettuani työnteon 15-vuotiaana. Sain kokoon pienen pesämunan, jonka turvin ostin lainalla ensimmäisen oman asunnon 20-vuotiaana. Se oli ehdottomasti fiksuin ostokseni, vaikka sitä seurasi elämäni tiukin taloudellinen tilanne.”
Atte remontoi asunnon lattiasta kattoon, ja remonttiin meni paljon rahaa. Kun tuli ensimmäisten lainanlyhennysten aika, Attea alkoi pelottaa.
”Mietin kauhuissani, miten maksaisin kaiken, jos minulla ei joskus olisi töitä. En halua koskaan kokea samanlaista kontrollin menettämisen tunnetta kuin silloin. Sen vuoksi olen säästänyt puskuria, jonka turvin pystyn tarvittaessa elämään, jos loukkaantuisin enkä pystyisi tanssimaan hetkeen. Minulla on myös sijoitusasunto ja erilaisia säästötilejä, joissa rahat kasvavat jonkin verran korkoa.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Balettitanssija Atte Kilpinen säväytti Linnan juhlissa pinkillä frakilla – nyt hän pukee hameen päälle, maalaa silmät mustiksi ja tanssii Jorma Uotisen Ballet Pathétiquen
© Heli Hirvelä
Vaikeassa elämäntilanteessa säästäminen meni överiksi
Lapsuuden oppien ansiosta Atte pyrkii välttämään ruokahävikkiä ja elämään arjessaan säästäväisesti.
”Mummini söi surutta vähän vanhentuneita ruokia. Jos grillattiin makkaraa ja makkara tippui nuotioon, mummi poimi sen nuotiosta ja pisti suuhunsa. En itse syö vanhoja ruokia, mutta olen tarkka sen suhteen, että syön kaiken, mitä ostan. En silti tarjoa vieraille homeisia muffinsseja, toisin kuin isomummoni. Aina kun menimme hänen luokseen Kouvolaan, vanhempani kuiskasivat, että älä sitten syö niitä muffinsseja. Ne olivat vuodesta toiseen aina ne samat muffinssit.”
Atte myöntää, että välillä hänen säästäväisyytensä on mennyt liiallisuuksiin. Niin kävi silloin, kun hän työskenteli Hampurin baletissa tanssijana 2020-luvun alussa.
”Töitä oli valtavasti, ja podin koti-ikävää. Huomasin saavani turvaa siitä, että säästin kaikessa mahdollisessa. En laittanut kotona valoja päälle, vaan olin kynttilänvalossa. Se ei johtunut siitä, etteikö minulla olisi ollut varaa sähkölaskuun. Täytin tyhjää koloa elämässäni säästämällä.”
”Koko elämäni pyörii huonekalujeni ympärillä”
Säästäväisyydestään huolimatta Atte ei pysty vastustamaan kauniita huonekaluja. Huonekalut ovat hänelle kuin perheenjäseniä.
”Vietän kotona huonekalujeni kanssa niin paljon aikaa, että minulla on niihin voimakas tunneside. Koko elämäni pyörii huonekalujeni ympärillä. Aamulla kun herään ja näen makuuhuoneen pariovista olohuoneeseen, jossa on huonekalujani, tulen heti iloiseksi.”
Samaan aikaan Atte tiedostaa, että huonekaluihin menee liikaa rahaa.
”Perustelen ostoksia sillä, että hankin huonekaluja loppuelämäksi. Monesti saatan jakaa huonekalun hinnan 70:llä ja päätyä siihen, että esine maksaa minulle kuussa vain kympin, jos nautin siitä useamman vuoden.”
Atte etsii huutokaupoista uusia aarteita kotiinsa.
”Viimeksi löysin barcelonalaisesta huutokaupasta raudasta valmistetun valtavan sohvakaluston. En ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa ja päätin, että minun on saatava se. Voitin huutokaupan ja nyt mietin, mihin ihmeeseen laitan huonekalut.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Tiesitkö, että huonekasvin ruukku voi homehtua ja pilata allaan olevan tason? Erityisesti puiset pöytäpinnat vaarassa – näin vältät kosteusvahingot
Vaikka omistaminen tuo Atelle turvaa, hän on huomannut, että tavaroita voi myös lainata ja jakaa ystävien kesken.
”Sain ystävältäni Sami Syköltä lainaksi taulun, jolle ei ollut paikkaa hänen kotonaan. Taulu oli pitkään hänen ullakollaan, mutta nykyään se komeilee kotini seinällä. Olemme samankokoisia, ja saan Samilta vaatteita, joita hän ei tarvitse. Samilla on valtavasti vaatteita, ja usein hän soittaa minulle ja pyytää kokeilemaan, sopisiko minulle jokin niistä.”
