Tuulerokon leviäminen monissa Euroopan maissa vahvistaa, että huolimatta rokotteiden olemassaolosta tämä vaarallinen tartuntatauti voi edelleen levitä nopeasti. Viro ei ole poikkeus, sillä lasten rokotuskattavuus on laskenut kriittisen rajan alapuolelle, mikä lisää taudin leviämisen riskiä maassa.
Koronapandemian aikana, kun matkustaminen oli rajoitettua, myös muiden tartuntatautien leviäminen väheni. Kuitenkin rajoitusten lieventyessä on havaittu tartuntatautien, mukaan lukien tuulerokon, uudelleenleviämistä. Erityisen huolestuttava oli viime vuonna Euroopassa tapahtunut tuulerokkoepidemia, jossa tapausten määrä kasvoi alle tuhannesta yli 42 000:een, mikä osoittaa 45-kertaista kasvua. Suurin tuulerokon leviäminen tapahtui Venäjällä ja Keski-Aasian maissa, merkittäviä epidemioita esiintyi myös Romaniassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Itävallassa.
Terveysviranomaisten mukaan Romaniassa rekisteröitiin yli 2000 tuulerokkotapausta, mukaan lukien kolme kuolemantapausta, joista kaksi oli alle vuoden ikäisillä lapsilla. Virossa tarttui tuulerokkoon viime vuonna neljä henkilöä, jotka toivat taudin mukanaan matkalta, mutta onneksi edelleen leviäminen estettiin. Kuitenkin huolta aiheuttaa vuonna 2019 Virossa tapahtunut puhkeaminen, joka tartutti 27 henkilöä.
Tuulerokko on äärimmäisen tarttuva tauti, joka leviää ilmateitse, yksi tartunnan saanut voi keskimäärin tartuttaa jopa 18 rokottamatonta henkilöä. Erityisesti rokottamattomat lapset ovat vaarassa, erityisesti kansainvälisissä solmukohdissa, kuten lentokentillä. Taudin akuutti muoto ilmenee korkeana kuumeena, hienojakoisena pilkkuisena ihottumana ja suurina imusolmukkeina. Komplikaatioina voi esiintyä keuhko- ja silmätulehduksia, jotka pahimmillaan voivat johtaa sokeuteen tai jopa kuolemaan.
Virossa rokotetaan tuulerokkoa vastaan yksivuotiaana ja uusintarokote annetaan 13-vuotiaana, mikä antaa elinikäisen suojan. Kuitenkin on tärkeää olla tarkkana myös niille, jotka on rokotettu Neuvostoliiton aikana, koska tuolloin käytetyt rokotteet olivat epävakaita. Ihmisille, jotka on rokotettu tuona aikana, suositellaan vielä yhtä tehosteannosta.
Rokotuskattavuus Virossa on viimeisen viiden vuoden aikana laskenut alle suositellun tason, mikä tarkoittaa, että paikallisten puhkeamisten leviämisen riski on todellinen. Siksi rokotuksen tärkeyden korostaminen ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä askeleita tuulerokon leviämisen estämisessä niin Virossa kuin muuallakin maailmassa.
Tuulerokko: Yleiskatsaus ja vaikutus terveyteen
Tuulerokko, tunnetaan myös nimellä Morbilli, on yksi vanhimmista tunnetuista virusinfektioista, jolle on ominaista erityiset oireet ja korkea tarttuvuus. Huolimatta rokotuksen laajasta saatavuudesta, tuulerokko on edelleen vakava terveysriski, erityisesti kehitysmaissa. Tämä artikkeli antaa yleiskatsauksen tuulerokon syistä, oireista, leviämisestä ja ehkäisystä, keskittyen erityisesti sairauden vaikutukseen maailmanlaajuisessa terveydenhuollossa.
Tuulerokko on akuutisti etenevä virusinfektio, jota aiheuttaa Morbillivirus. Kuuluessaan paramyksovirusten ryhmään, tämä tauti on tunnettu korkeasta tarttuvuudestaan. Tuulerokon pääasialliset oireet ilmenevät yleensä 10–12 päivän kuluttua tartunnasta ja sisältävät kuumetta, yskää, nuhaa, silmätulehdusta ja ominaista ihottumaa. Ihottuma alkaa usein kasvoilta ja leviää sitten muualle kehoon. Virus leviää ilmateitse, pääasiassa yskimisen ja aivastamisen kautta, ja on yksi tarttuvimmista virusinfektioista. Tartunnan saanut henkilö voi olla tartuttava jo neljä päivää ennen ihottuman ilmestymistä ja jopa neljä päivää sen jälkeen.
Tuulerokko on yleinen sairaus maailmanlaajuisesti, esiintyen kaikenikäisillä ihmisillä, jotka eivät ole rokotettuja tai eivät ole aiemmin sairastaneet tuulerokkoa. Maailman terveysjärjestön mukaan tuulerokko on yksi tärkeimmistä rokotettavissa olevista
kuolinsyistä lapsilla, erityisesti kehitysmaissa, joissa terveyspalveluiden saatavuus on rajallinen. Vaikka kehittyneissä maissa tuulerokon esiintyvyys on rokotusten ansiosta vähentynyt, taudin uudelleenpuhkeamiset ovat edelleen mahdollisia, erityisesti alueilla, joilla rokotuskattavuus on alhainen. Tuulerokon tapausten lisääntyminen on yhteydessä useisiin tekijöihin, kuten rokotevastaisuuden leviämiseen, rokotteiden saatavuuteen ja terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen.
Tuulerokon ehkäisyn tehokkain keino on rokotus. Maailman terveysjärjestön suosittelema tuulerokkorokote kuuluu yhdistelmärokotukseen MMR (tuulerokko, sikotauti, vihurirokko), joka annetaan lapsille yleensä 12–15 kuukauden iässä, seurattuna tehosterokotuksella ennen kouluikää. Rokote on osoittautunut erittäin tehokkaaksi tuulerokon ehkäisyssä ja on tärkeä osa kansanterveysohjelmia ympäri maailmaa. Tuulerokon hoito on pääasiassa tukevaa ja keskittyy oireiden lievittämiseen. Komplikaatioiden välttämiseksi voi olla tarpeen sairaalahoito, erityisesti pienten lasten, vanhusten ja heikentyneen immuunijärjestelmän omaavien henkilöiden kohdalla.
Tuulerokko on vakava maailmanlaajuinen terveysongelma, jonka torjunnassa rokottaminen on avainasemassa. Vaikka edistystä on saavutettu taudin hallinnassa, on tärkeää jatkaa tiedotustyötä vaktsineerimise kattavuuden lisäämiseksi ja tietoisuuden parantamiseksi. Yksilöiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja poliittisten päättäjien yhteistyö on välttämätöntä tuulerokon vastaisen suojan ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä tulevien puhkeamisten estämiseksi.
