Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 2024 on julkistettu. Palkinto jaetaan keskiviikkona 27. marraskuuta ja sitä tavoittelee seuraavat kuusi romaania:
Anna-Kaari Hakkarainen: Marraseliö. Tammi.
Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä. Otava.
Tommi Kinnunen: Kaarna. WSOY.
Helmi Kekkonen: Liv! Siltala.
Kaj Korkea-aho: Hur man möter en mamma. Förlaget / Äitiä etsimässä (suom. Laura Beck). Otava.
Hanna-Riikka Kuisma: Korvaushoito. Like.
Ehdokkaat valitsi lautakunta, jonka puheenjohtajana toimii emeritus ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula ja jäseninä toimittaja Annika Hällsten, eläkkeellä oleva myymäläpäällikkö Anne Ikonen, suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Monja Kataja sekä laulaja, lauluntekijä Lydia Lehtola.
Tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon valitsee näyttelijä Alma Pöysti.
Ehdokaslistan kirjailijoista vain Pajtim Statovci on voittanut Finlandia-palkinnon aiemmin. Hän sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon Bolla-romaanilla vuonna 2019.
Lue myös: Kirja-arvostelu: Pajtim Statovcin Bolla jättää ilmaan häiritseviä kysymyksiä
Esittelemme palkintoehdokkaat:
Anna-Kaari Hakkarainen: Marraseliö
Lautakunnan perustelut:
Teos on kerronnaltaan ja rakenteeltaan kunnianhimoinen ja kumartelematon tutkielma vallasta sekä parisuhteessa että taiteentekemisessä. Se muodostaa taitavan, jokaisessa rivissään latautuneen viittausten verkoston; se hyödyntää ja purkaa kulttuurisia myyttejä ja uusintaa roolituksia. Se tarjoaa lukijalle oivalluksen: “Maailma on rakentunut tarinoista, ainut tapa muuttaa todellisuutta on kertoa siitä.”
Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä
Lautakunnan perustelut:
Teos käsittelee vimmaisesti, ilmaisultaan omalakisesti vihaa, ulkopuolisuutta ja muistoja, joiden luotettavuutta lukija haastetaan pohtimaan. Se kuvaa kouriintuntuvan rujosti ja samalla kipeän inhimillisesti ihmisiä, joihin sota, köyhyys ja juurettomuus ovat jättäneet yli sukupolvien siirtyvät jälkensä. Romaanissa viha käy kohti eikä katharsista ole tarjolla.
Tommi Kinnunen: Kaarna
Lautakunnan perustelut:
Teos kuvaa vaikuttavasti päähenkilön muutaman päivän sisäistä kujanjuoksua. Nykyisyydestä katse siirtyy vuoroin menneisyyteen, ja kahden erimittaisen aikatason avulla teos näyttää lukijalle laajalla kirjolla, millaisia voisivat olla tilastojen taakse kätkeytyvät ihmiskohtalot. Henkilögalleria on sekä tunnistettava että inhimillisyydessään uusi. Teoksen suhde aiheeseen on analyyttinen ja empaattinen.
Lue myös Kotiliesi.fi: Tommi Kinnunen sai vahingossa hauskan hääpäivämäärän, jota ei olisi missään nimessä halunnut
Helmi Kekkonen: Liv!
Lautakunnan perustelut:
Teos on tarkasti sommiteltu ja rajattu sekä taitavasti kontrasteista rakentuva puheenvuoro tärkeästä aiheesta, seksuaalisesta väkivallasta ja sen vaikutuksista kaikkiin vaikutuspiirissä oleviin. Se osallistaa lukijan tarkastelemaan kulttuuriimme sisäänkirjoitettuja sukupuolittuneita rajoja yhtä lailla kuin omaa positiotaan suhteessa niihin. Teos kuvaa tarkasti myös perhesuhteiden hienosyistä dynamiikkaa, jossa sanottua tärkeämpää on se, mitä ei sanota.
Kaj Korkea-aho: Hur man möter en mamma. Förlaget / Äitiä etsimässä (suom. Laura Beck)
Lautakunnan perustelut:
Autofiktiivisessä, lajien rajoja koettelevassa teoksessa käsitellään vanhemmaksi tulemisen kaipuuta paljaasti ja ilmaisultaan pakottomasti. Kertoja pohtii, millainen kertomuksen moraalinen opetus voisi olla: onko se teos epäonnistumisesta vai onko toiveella onnellinen loppu? Tästä syntyy jännite, joka raukeaa vasta viimeisillä riveillä. Lukijalle päähenkilöiden matkan päätös tarjoaa vahvasta samaistumisesta rakentuvan syvän tunnekokemuksen.
Hanna-Riikka Kuisma: Korvaushoito
Lautakunnan perustelut:
Teos kuvaa vaikuttavasti päähenkilön muutaman päivän sisäistä kujanjuoksua. Nykyisyydestä katse siirtyy vuoroin menneisyyteen, ja kahden erimittaisen aikatason avulla teos näyttää lukijalle laajalla kirjolla, millaisia voisivat olla tilastojen taakse kätkeytyvät ihmiskohtalot. Henkilögalleria on sekä tunnistettava että inhimillisyydessään uusi. Teoksen suhde aiheeseen on analyyttinen ja empaattinen.
Mikä on kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto?
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Palkinto perustettiin vuonna 1984, ja vuonna 2024 se jaetaan 41. kerran. Aluksi siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuonna 1989 tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa.
