Lokakuussa 2023 menehtynyt presidentti Martti Ahtisaari muistetaan monien muiden ansioidensa lisäksi Linnan juhlien uudistajana. Ahtisaari valittiin presidentiksi alkuvuonna 1994, ja hän toimi tehtävässä alkuvuoteen 2000 asti.
Hän ehti siten toimia itsenäisyyspäivän vastaanoton isäntänä kuusi kertaa. Siinä ajassa moni asia Linnan juhlissa muuttui tai sai uuden ilmeen niin, että Martti ja Eeva Ahtisaarta usein nimitetään eniten juhlia muuttaneeksi presidenttipariksi.
Linnan juhlien järjestämiseen liittyvästä työmäärästä ja paneutumisesta kertoo elämään jäänyt Eeva Ahtisaaren kommentti, jonka hän antoi Seura-lehdessä vuonna 1999:
”Linnan juhlia ei tule ikävä, koska niiden järjestäminen on hyvin rankkaa työtä.”
Nämä asiat ja uudistukset Ahtisaaret toivat Linnan juhliin:
Kutsu kaikille Mannerheim-ristin ritareille
Jo edellinen presidentti Mauno Koivisto oli alkanut kutsua joitakin Mannerheim-ristin ritareita Linnan juhliin. Martti Ahtisaari laajensi kutsun koskemaan kaikkia elossa olevia Mannerheim-ristin ritareita.
Käytäntö jäi voimaan. Sen jälkeen kun ritarit olivat sodan jälkeen lähes 50 vuotta joutuneet turhaan odottamaan kutsua Linnan juhliin, Ahtisaaren aloitteen jälkeen heidät kaikki kutsuttiin joka vuosi itseoikeutettuina kutsuvieraina mukaan.
Viimeisen kerran Mannerheim-ristin ritari osallistui Linnan juhliin vuonna 2012, kun viimeinen elossa oleva ritari Tuomas Gerdt saapui juhliin. Kapteeni Gerdt kuoli vuonna 2020 98-vuotiaana.
Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin sota-aikana ja sotien jälkeen 191 poikkeuksellisen urheaa sotilasta.
Presidenttiparit Linnan juhlissa vuonna 2010: Tellervo ja Mauno Koivisto, Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi, Martti ja Eeva Ahtisaari.
Jääkärimarssi kättelyn alkaessa
Ahtisaari vakiinnutti nykyisin itsestään selvänä osana juhlia pidetyn tradition, Jean Sibeliuksen Jääkärimarssin soimisen kättelyn alkaessa.
Nykyään Jääkärimarssi soi, kun sotaveteraanit saapuvat kättelemään presidenttiparia. Mannerheim-ristin ritareiden elinaikana katsojille tutuksi tuli juhlallinen hetki, kun vanhin ritari, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth asteli punaiselle matolle tämän isänmaallisen marssilaulun tahdittamana.
Enemmän nuoria kutsuvieraita ja viihdealan edustajia
Ahtisaaren aikana Linnan juhlien kutsuvierasjoukko muuttui taustoiltaan kirjavammaksi. Mukaan kutsuttiin nuoria ja ensimmäistä kertaa myös viihdealan edustajia, muusikoita ja taiteilijoita. Lisäksi Ahtisaari kutsui mukaan vieraita, jotka olivat osallistuneet vaalitöihin eri puolella Suomea.
Uusien kasvojen mukaan kutsuminen on Ahtisaaren kauden jälkeen jatkunut ja lisääntynyt entisestään. Mukaan on kutsuttu yhä enemmän ns. ”taviksia”, jotka ovat tavalla tai toisella ansioituneet yhteiskunnallisesti tai yksityiselämänsä kautta.
Presidentti Martti Ahtisaari (1937–1923) muistetaan monien muiden ansioidensa lisäksi itsenäisyyspäivän vastaanoton uudistajana.
Jazz-musiikkia juhlien viihdykkeeksi
Nykyisin jazz-musiikki kuuluu lähes joka vuosi Linnan juhlien musiikkivalikoimiin. Aina näin ei ole ollut, vaan jazzin ohjelmistoon toi Ahtisaari heti ensimmäisenä presidenttivuonnaan 1994.
Jazz-musiikin ystävänä tunnetulle Ahtisaarelle oli luontevaa kutsua alan suomalaisia huippuja Linnan Keltaiseen saliin esiintymään. Jazz soi myös edesmenneen presidentin hautajaisissa, jossa esiintyi kaksi suomalaista eturivin jazz-muusikkoa, Jarmo Saari ja Jukka Perko.
Viinitarjoilu ja enemmän maakuntien makuja
Ahtisaaren kaudella myös Linnan juhlien tarjoilu sai uusia piirteitä. Huomattavimpiin uutuuksiin kuului viinitarjoilu. Alkoholia juhlissa oli kyllä tarjoiltu ennenkin lukuun ottamatta kieltolain vuosia 1919–1932 sekä raittiusaatetta kannattaneen presidentti Kyösti Kallion isännöimiä juhlia vuosina 1937 ja 1938.
Viiniä Linnan juhlissa ei kuitenkaan ennen Ahtisaarta juhlapöydässä näkynyt.
Viinin lisäksi Ahtisaaren aikana juhlapöydässä tarjoiltiin aiempaa enemmän maakuntien makuja ja suolaisia paloja.
Lähteinä jutussa käytetty: suomenpresidentit.fi, Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys, hs.fi, mtv3.fi
