Maaliskuun 25. päivänä 2024 Sari saa Tinderissä matchin viisikymppisen irlantilaismiehen kanssa. Mies on miellyttävän näköinen omaa yritystään pyörittävä rakennusinsinööri Dublinista. Viisikymppinen Sari toipuu edellisestä vaikeasta rakkaussuhteestaan. Nyt hän haluaa kääntyä kohti uutta elämää ja parempia kokemuksia. Hän on ensimmäistä kertaa deittipalvelussa.
Juttu alkaa luistaa, ja mies ehdottaa siirtymistä Tinderistä Whatsappiin. Hän kertoo kokeneensa traumaattisen eron vuosia aiemmin, kun vaimo rakastui hänen parhaaseen ystäväänsä. Siitä lähtien mies on ollut itsekseen. Hän on valmis sitoutumaan loppuelämäkseen, jos löytää sen oikean. Samalla hän kertoo lähtevänsä pian Lontooseen neuvottelemaan rakennushankkeesta.
Miehen kipinä ja elämänjanoinen ote tarttuu Sariin. Tuntuu ihanalta olla haluttu ja saada hyvää palautetta naisena. Erityisen hyvältä tuntuu miehen kaunis ja kunnioittava tapa puhua.
Sari on kuitenkin epäluuloinen, koska tietää virtuaalituttavuuksien vaarat. Hän käyttää viestittelyyn prepaid-liittymää. Hän tarkistaa miehen taustat. Mies lähettää pyytämättä kuvan passistaan. Luottamuksen osoitukseksi, hän sanoo. Linked-inissä miehellä on maksullinen Premium-status ja tuhat kontaktia. Sari yrittää tarkistaa miehen kuvaa tunnistustyökalulla, mutta työkalu noteeraa kuvasta vain kravatin.
Epäluulo painuu sivuun, kun viestien lämpö lisääntyy. ”Jos voisin antaa sinulle yhden asian, haluaisin, että voisit nähdä itsesi minun silmin”, mies kirjoittaa. Sanat ovat balsamia Sarin haavoille. Yhtä hyvää tekee se, kun miehen äänestä kuuluu, kuinka tämä puhelinkeskustelussa kiihottuu Sarista.
Sari ei esiinny jutussa oikealla nimellään aiheen arkaluonteisuuden takia. Anna on nähnyt parin viestittelyä ja miehen lähettämiä dokumentteja.
Lue myös: Näin tunnistat epäilyttävän verkkokaupan, huijausviestin tai rakkaushuijarin
Tinder-huijari ja muut rakkaushuijaukset ovat järjestäytynyttä rikollisuutta
Sari ei vielä hahmota, että on joutunut Tinderissä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uhriksi. Meneillään on huijauksen tärkein vaihe, luottamuksen rakentaminen. Ammattilaiset tekevät sen huolella.
”Luottamus on kaiken a ja o, koska ilman sitä rikollisten jatkotoimet eivät onnistu”, rakkaushuijauksiin perehtynyt juristi Hanna Riivari sanoo.
Huijari esittää samastuvansa uhrin elämäntilanteeseen, kerää keskustelun lomassa vaivihkaa tietoa uhrista ja sovittaa sanansa niin, että ne saavat uhrin epäilykset haihtumaan. Hän myös testaa pienillä pyynnöillä tai lahjoilla uhrin reaktioita. Riivarin mukaan huijaukset etenevät kaavan mukaan, mutta tarinan yksityiskohdat vaihtelevat, mikä vaikeuttaa huijauksen tunnistamista.
Huijari rakentaa uskottavuutta monin keinoin. Sosiaalisen median kontakteja ja seuraajia voi ostaa. Tekoäly tuo entistä enemmän välineitä rikollisten käyttöön. Kuvia voi tehtailla tekoälyllä ilman pelkoa kuvantunnistusohjelmista. Puheluissa ääntä voi editoida ja aksenttia muuttaa uskottavaksi. Miehen irlantilainen aksentti kuulosti oikealta useita vuosia Britanniassa asuneen Sarin korvissa.
Nykyisin myös väärennetyt livevideopuhelut ovat mahdollisia. Niissä huijari voi esiintyä kenenä tahansa.
”Youtubesta löytyy videoita, joissa kerrotaan, miten ilmaisia sovelluksia käytetään aidon näköisten deepfake-videoväärennösten tekemiseen. Suun tai silmien liikkeistä saattaa huomata, että livevideokuva on väärennettyä. Mutta teknologia paranee koko ajan”, professori Mikko Siponen sanoo. Hän työskentelee kyberturvallisuuden parissa Alabaman yliopistossa ja on tutkinut muun muassa rakkaushuijauksia ja niihin liittyviä organisaatioita. Rakkaushuijaukset ovat tuottoisa järjestäytyneen rikollisuuden laji.
Huijausjärjestöt ovat hierarkkisesti johdettuja. Alin, suorittava porras on yleensä kontaktissa uhrien kanssa. Yhdellä huijarilla on monta huijausta meneillään yhtä aikaa. Ylempi porras vahtii, että suorittajat ottavat uhreista kaiken irti. Jos tämä ei ota onnistuakseen, huijari tuntee sen nahoissaan. Kuvio motivoi huijauksen jatkamista viimeiseen asti. Organisaatiossa toimii parviäly, ja se oppii nopeasti virheistään.
”Erityisesti Afrikan maissa tällaista järjestäytynyttä rikollisuutta on paljon. Yhdellä metropolialueella voi olla 10–15 jengiä, kussakin toista sataa kaveria pyörittämässä kokopäiväisesti huijauksia.”
Huijausjärjestöt saattavat rahoittaa yhteisössään kouluja ja infraa ostaen näin yhteiskunnalta ymmärrystä, jopa suojelua.
© Sampo Korhonen
Tinder-huijari testaa Saria
Viikossa Sari on imaistu mukaan miehen elämäntapahtumiin. Niitä on paljon. Mies neuvottelee isosta rakennushankkeesta Malesiaan. Hän on onnekseen löytänyt kumppaniksi malesialaisen agentin, joka tuntee olot. Hän haluaa sitouttaa agenttia pienellä lahjalla, iPhonella. ”Rakkaani, voinko kertoa agentille, että olet kumppanini?” Parisuhteeseen vakiintunut bisneskumppani on aasialaisessa kulttuurissa parempi, mies perustelee. Sari suostuu.
Sari kertoo aikuisille lapsilleen viestittelevänsä kiinnostavan miehen kanssa, vaikka mies pyytää, että Sari ei tekisi niin. ”Tämä on vain meidän kahden välinen juttu. Älä kerro muille.” Varsinkin esikoinen epäilee miestä huijariksi ja kertoo sen äidilleen.
Mies on huomannut, että Sarin skeptinen puoli pysyy aisoissa, jos hänelle puhuu tavalla, joka vetoaa Sarin empatiakykyyn ja herkkyyteen. Niin hän osaa asettaa sanat oikein testatessaan, onko Sari valmis ottamaan seuraavan askeleen.
Mies kysyy, haluaisiko Sari osallistua iPhonen kustannuksiin, koska se todistaisi agentille, että he ovat pariskuntana hankkeen takana. Sari haluaa. Hän siirtää agentin pankkitilille sata euroa. Myöhemmin Sari ihmettelee, miksi tili ei ole Malesiassa vaan Indonesiassa. He myös avaavat Sarille tilin malesialaiseen pankkiin, jotta Sari voi miehen kumppanina tarvittaessa hoitaa joitain rahasiirtoja. Sari pääsee kirjautumaan uskottavan näköiseen verkkopankkiin. Mies antaa Sarille koosteen ostamistaan lentolipuista, joilla hän aikoo saapua kesäkuussa Malesiasta Helsinkiin Sarin luo.
Huijarit eivät juuri jää kiinni
Rakkaushuijauksen uhriksi voi otollisessa tilanteessa joutua melkein kuka tahansa. Yksinäisyys altistaa, samoin se, että toivoo kovasti parisuhdetta. Siksi deittisovellukset ovat romanssihuijareiden suosiossa, mutta heihin voi törmätä missä tahansa sosiaalisessa mediassa, jopa verkkopelien keskustelukanavissa.
Uhrit ovat kaiken ikäisiä ja kaikkia sukupuolia. Arvellaan, että vain 15 prosenttia rakkaushuijauksista tulee tietoon. Uhrit häpeävät ja nuolevat haavansa yksin. Heistä on siksi vaikeaa saada luotettavaa kuvaa.
Rikosuhripäivystyksen asiakkaiksi romanssihuijausten takia tulevista 30 prosenttia on miehiä. Nykyisin uhriksi joutuu yhä nuorempia.
Viime vuosina rikolliset ovat lanseeranneet uudentyyppisen petoksen, sijoitushuijauksen. Siinäkin rikollinen rakentaa uhrin luottamusta ja lopulta puhaltaa tämän rahat. Sijoitushuijauksessa ei aina ole kyse rakkaudesta vaan ystävyyssuhteesta, jossa huijari antaa uhrille ystävän neuvoja sijoituksista, joilla on itse muka rikastunut.
Huijarit käyttävät uhrejaan myös rahanpesuun. Uhri ei välttämättä tiedosta osallistuvansa rikokseen, kun ottaa vastaan rahaa nettitutultaan. Suomessa muutama rakkaushuijauksen uhri on saanut rikostuomion rahanpesusta samalla, kun huijari on päässyt kuin koira veräjästä. Kansainväliseen rikollisuuteen kytkeytyviä rakkaushuijareita saadaan erittäin harvoin kiinni.
Rakkaushuijauksen kaava etenee niin, että kun aika on kypsä, alkaa varsinainen huijaus. Sarin tapauksessa tämä hetki tuli, kun sadan euron koepallo meni maaliin. Rakkaushuijaus alkaa yleensä kriisillä. Niin nytkin.
Tinder-huijari alkaa pyytää rahaa
Kun suhde on jatkunut kuukauden, mies kertoo, että yksi hänen työntekijöistään loukkaantuu työmaaonnettomuudessa. Loukkaantunut vaatii korvausta, ja sitä varten mies tarvitsee Sarilta 2 000 euroa lainaksi. Sari lähettää summan.
Sarin epäilykset ovat kuitenkin heränneet, ja hän kyselee selityksiä oudoille pyynnöille. Mies ei pidä kysymyksistä, viestien sävy muuttuu syyllistäväksi. Hän kertoo olevansa yhä pahemmassa kriisissä, koska tapaturma on hidastanut rakentamista ja taloudellinen tilanne vaikeutunut. Mies haluaa lähettää Sarin suomalaiselle pankkitilille 30 000 euroa, jotta Sari voi hoitaa työmaan maksuliikennettä. Sari kieltäytyy. Pian mies pyytää Sarilta 15 000 euroa lainaan, jotta pystyy ylipäätään jatkamaan rakentamista. Sari lähettää 2 000 euroa, mutta katuu saman tien ja pyytää pankkia pysäyttämään rahasiirron. Sari on tarpeeksi nopea ja lähetyksen pysäyttäminen onnistuu. Se suututtaa miehen: ”Etkö ymmärrä, miten pahalta näytän paikallisen agentin silmissä, kun edes oma puoliso ei usko minuun? Menetän kasvoni täällä.”
Suhteen imu ja taitava manipulointi pitävät Saria otteessaan. Sari toivoo, että he voisivat jutella kasvotusten. Yhtenä yönä hän herää videopuheluun. Sari karistaa unet silmistään ja terästäytyy katsomaan miehen suuta, kun tämä puhuu. Huulten liikkeet ja ääni eivät ole samassa tahdissa. Tältä näyttää deepfake-video, Sari ajattelee. Mies kääntää pian kameran pois itsestään sillä tekosyyllä, että haluaa esitellä Malesian-asuntoaan. Puhelu kestää minuutin.
Päivällä Sari saa kukkalähetyksen mieheltä. Hän yrittää selvittää lähettäjän osoitetta, mutta kansainvälinen kukka-agentti ei tiedä sitä. Seuraavina päivinä mies soittaa monta puhelua, joissa hän pehmittelee Saria. Lopulta Sari lähettää miehelle 2 000 euroa eikä peruuta lähetystä.
Pankki tarkkailee rahavirtoja
Tilastoissa romanssi- ja dokumenttihuijaukset niputetaan yhteen. Dokumenttihuijauksia ovat esimerkiksi ne, joissa uhri tekee maksuja uskoen, että on saamassa suuremman summan perinnöksi tai lahjaksi, sekä jokin aika sitten liikkuneet ”hei äiti, hei isä” -huijaukset. Suomalaiset menettivät näissä huijauksissa viime vuonna 10,4 miljoonaa euroa – ja tässä luvussa ovat vain tietoon tulleet tapaukset.
”Tiedetyt rahanmenetykset ovat vain jäävuoren huippu”, Nordean petostorjunnan asiantuntija Annukka Multanen sanoo.
Rakkaushuijauksiin menetettyjen eurojen määrä on vähentynyt parissa vuodessa, mutta lasku ei johdu siitä, että huijaukset olisivat vähentyneet. Rinnalle vain on tullut edellä mainittu sijoitushuijaus, jossa myös vedätetään rakkauden nimissä.
Pankki monitoroi rahavirtoja, ja jos se huomaa epäilyttävää toimintaa, se ottaa yhteyttä asiakkaaseen. Nordea ei halua avata, mikä kaikki saa sen huomion kiinnittymään. Pankki soittaa epäilyttävää rahasiirtoa tekevälle asiakkaalleen ja kysyy, miksi hän lähettää rahaa ja onko hän koskaan tavannut vastaanottajaa.
”On dramaattista, kun asiakas ymmärtää puhelun aikana, että käynnissä on huijaus. Tällaiset rikokset aiheuttavat helposti häpeää. Siihen on yhtä vähän syytä kuin silloin, kun tulee ryöstetyksi kadulla. Ei kukaan valitse joutua rikoksen uhriksi”, Multanen sanoo.
Asiakkaalla on keinot varmistua, että puhelinsoitto on varmasti pankista. Pankki ei koskaan pyydä asiakkaalta tunnuksia tai muuta salaista tietoa puhelimitse. Asiakas voi myös itse soittaa pankkiin päin.
Jos asiakas on tehnyt tilisiirron, jota katuu, nopeus on valttia.
”Rahat siirretään nopeasti eteenpäin, koska tekijät ovat hyvin ammattimaisia.”
Multanen varoittaa yrityksistä, jotka lupaavat hankkia huijatut rahat takaisin. Se ei juuri ole mahdollista. Siksi näiden yritysten perimät maksut ovat turhaa rahanmenoa.
Viime aikoina rikolliset ovat alkaneet ohjeistaa uhrejaan, miten pankin kysymyksiin vastataan, jotta rahansiirto onnistuu. Pankin monitoroinnin takia rikolliset ovat myös ryhtyneet pyytämään rahasiirtoja kryptovaluuttaan tai virtuaalilahjakortteihin, koska näille tapahtumille uhrien on helpompi antaa pankille uskottavampi selitys. Tässäkin rikolliset heitä neuvovat. Sitäkin tapahtuu, että rikolliset painostavat uhrin ottamaan lainaa, kun ovat ensin vieneet hänen rahansa.
Lue myös Seura.fi: Romanssihuijaus sokaisi myös tutkijan – Elina Juusola ei häpeä: ”Eihän muidenkaan huijausten uhreihin suhtauduta kuin se olisi heidän vikansa”
© Sampo Korhonen
Mitä harmia huijarista voi olla Sarille?
Kun suhdetta on kestänyt pari kuukautta, Sari alkaa olla varma, että mies on huijari. Hän soittaa huolissaan Rikosuhripäivystykseen. Huijarilla on kuva hänen henkilöllisyystodistuksestaan, tieto osoitteesta ja pari intiimiä kuvaa. Mitä harmia hän voi niillä aiheuttaa?
Sari saa puhelussa empatiaa, joka liikuttaa hänen häpeävän mielensä kyyneliin. ”Olet selviytyjä. Varauduit hyvin, kun käytit prepaid-liittymää ja erillistä sähköpostiosoitetta. Olet ottanut koko ajan asioista selvää”, päivystyksen työntekijä sanoo.
Sari saa käytännön vinkkejä suojatakseen itseään väärinkäytöksiltä. Hän tekee vapaaehtoisen luottokiellon, jotta hänen nimissään ei voi ottaa luottoa. Hän laittaa Digi- ja väestötietovirastoon kiellon, joka estää sen, ettei häntä voi nimittää minkään yrityksen tai järjestön hallitukseen ilman hänen hyväksyntäänsä. Miestä kohtaan tuntemansa vihan voimalla Sari tekee rikosilmoituksen. Kaipaavilla viesteillä ja puheluilla pommitus jatkuu, mutta Sari ei enää vastaa. Hän sulkee liittymän.
Nämä käytännön toimet auttavat Saria huijauksesta toipumisessa. Sekin auttaa, että hän kertoo tarinansa. Sari toivoo kokemustensa auttavan muita samaan tilanteeseen joutuneita. Silti häpeä on vielä niin voimakasta, että hän ei ole pystynyt kertomaan lapsilleen rahan menetyksestä.
Kokemuksen jälkeen Sari on huomannut Tinderissä huijareilta vaikuttavia profiileita. Yhden kanssa hän juttelee uteliaisuudesta. Uudessa-Seelannissa ikänsä asuneen aksentti kuulostaa afrikkalaiselta. Sari lähtee Tinderistä. Toisen deittisovelluksen kautta löytyy mukava mies, jota hän tapailee nykyisin.
Rikosuhripäivystyksen mukaan huijarit ovat todennäköisesti tehneet Sarin intiimeillä kuvilla valeprofiilin, jolla huijataan miehiä. Kuvissa ei Sarin mielestä ole mitään, mitä suomalainen ei olisi nähnyt saunassa. Hän on päättänyt, että ei ala pelätä kiristystä. Päätös tuo hänelle voimaa.
Rakkaushuijaustesti avaa silmiä
Rikosuhripäivystyksen asiakkaana oli viime vuonna lähes viisisataa ihmistä rakkaushuijausten takia. Osa heistä oli uhrien läheisiä. Mitä voi tehdä, jos epäilee läheisensä joutuneen rakkaushuijauksen uhriksi?
”Kannattaa kertoa uhrille huolestaan hienovaraisesti ja syyttämättä. Muuten hän saattaa ryhtyä puolustamaan rakkautensa kohdetta”, Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas sanoo.
Rikosuhripäivystyksen romanssihuijaustestin tekeminen avaa niin läheisen kuin uhrin silmiä ja auttaa hahmottamaan vaaran merkkejä. Läheisen kannattaa pyytää uhrilta ainakin se, että tämä ei lähetä, vastaanota, siirrä tai sijoita rahaa, vaikka jatkaisi suhdetta. Jos on menettänyt rahaa huijarille, rikosilmoitus kannattaa aina tehdä. Rikosuhripäivystyksestä voi kysyä tukihenkilöä mukaan poliisikuulusteluihin, jos asiasta puhuminen tuntuu vaikealta.
”Ihmiset, jotka eivät ymmärrä tätä ilmiötä, saattavat naureskella uhrin herkkäuskoisuudelle. Mutta ketään asian parissa työskentelevää ammattilaisia ei naurata yhtään. Jos elämäntilanne on otollinen, kuka vain voi tulla huijatuksi.”
Sari ei esiinny jutun kuvissa.
Juttu on julkaistu Annassa 45/2014
