Hektisen työelämän pyörteissä voi joskus tuntua, että perjantai ehtii tuskin alkaa, kun onkin jo seuraava maanantai ja työviikko edessä. Työasiat voivat pyöriä päässä myös viikonloppuna, ja koko ajatus tulevasta työviikosta ahdistaa. Helpottaisiko sunnuntaiahdistus, jos töissä alkaisi viettää minimimaanantaita?
Kyseessä on ajattelu, jonka mukaan maanantaina iisimmin ottaminen voi auttaa laskemaan omaa vaatimustasoa, hallitsemaan työkaaosta ja työskentelemään loppuviikon tehokkaammin. Työtehtävistä tehdään minimimaanantaina vain välttämättömimmät. Jos työtehtävä sallii, aamu aloitetaan verkkaisempaan tahtiin.
Forbes-lehti kuvailee minimimaanantaita pehmeäksi laskuksi viikkoon. Viraali-ilmiön käynnistänyt Tiktok-vaikuttaja Marisa Jo Mayes on kertonut välttelevänsä sekä palavereja että teknologiaa maanantain kaksi ensimmäistä tuntia ja siirtyvänsä sen jälkeen välttämättömiin tehtäviin.
Muut käsitteen omaksuneet somevaikuttajat ovat kertoneet muun muassa nauttivansa maanantaisin tavallista paremman ja kiireettömämmän aamiaisen, käyvänsä pitkässä kylvyssä tai tekevänsä kasvonaamion ennen kuin aloittavat päivän työt.
Jos työskentelee yrittäjänä ja on mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, minimaanantai voi myös tarkoittaa työpäivän aloittamista myöhään aamupäivän tunteina.
Sunnuntaiahdistus voi kertoa isommista ongelmista
Minimimaanantain kannattajat ovat sitä mieltä, että iisimmin ottaminen maanantaisin voi suojata uupumukselta ja lisätä työntekijän hallinnan tunnetta omasta työstään.
Työterveyslaitoksen psykologi Liisa Puskala ei varauksetta innostu minimimaanantaista.
”Mallissa on hyvää se, että sen kautta pohtii omaa jaksamistaan ja sitä, mikä työssä on kohtuullista. Laittaisin kuitenkin ison varoituskolmion sen kylkeen sellaisenaan”, hän sanoo.
Perusteluina varoitukselle hän esittää, että jatkuva sunnuntaiahdistus tulevasta työviikosta ja tarve höllentää tahtia kertoo työssä jaksamisen isommista ongelmista. Ne eivät välttämättä ratkea maanantaiaamun keventämisellä.
”Jos tuntuu, että työkuorma ei ole ihmisen kokoinen eikä siitä kohtuullisin ponnistuksin selviä, kyseessä on psykososiaalinen työkuormitustilanne. Minimimaanantai ei silloin ole ratkaisu, vaan asia on hyvä viipymättä ottaa puheeksi esihenkilön kanssa.”
Puskala muistuttaa, että esihenkilöllä on työsuojeluvelvoite pitää huolta alaisten työhyvinvoinnista.
Seuraako minimimaanantaita turbotehotorstai?
Puskalaa arveluttaa minimaanantaissa lisäksi se, että siihen kuuluu ajatus työtehtävien tekemättä jättämisestä ja vain välttämättömimpien töiden tekemisestä.
Työnantajalta salaa tehtynä tällainen työtehtävien pois jättäminen ei ole hänen mielestään hyvä asia. Lisäksi ajattelussa on riskinä, että maanantaina tekemättä jääneet työt odottavat tekijäänsä loppuviikon aikana.
”Onko meillä minimimaanantain vastineena sitten turbotehotorstai?” Puskala kysyy.
Toinen kysymys hänen mielestään kuuluu, miksi vain maanantai. Kannustettavampaa olisi Puskalan mukaan ajatella työviikkoa kokonaisuutena. Mahdollisuuksien mukaan työtehtävät kannattaisi jakaa viikon ajalle niin, ettei jonain tiettynä päivänä oteta iisimmin ja muina huhkita senkin edestä.
”Stressiltä suojaa suunnittelu, ei minimimaanantai. Jos esimerkiksi tietää, että tiistai on tiukka päivä, voi keskiviikoksi sijoittaa viikon rauhallisemmat ja rutiininomaisemmat työt.
Lue myös Kotiliesi.fi: Pyörivätkö työhuolet mielessä iltaisinkin? Anna tilaa naurulle ja 5 muuta neuvoa, jotka auttavat irrottautumaan etätöistä
Päivätorkut sallittuja – työn tuunaaminen edistää palautumista
Minimimaanantaiajattelussa on Puskalan mielestä hyvää myös se, että se tuo esiin taukojen ja työstä palautumisen tärkeyttä. Niihin kannustaminen on hänen mukaansa erittäin tervetullutta.
Tutkimuskielellä puhutaan työn tuunaamisesta (job crafting). Siinä työntekijä tekee itse oman työhyvinvointinsa eteen valintoja ja muotoilee arjesta itselleen paremmin toimivaa etupainotteisesti, ennen kuin kyykähtää.
”Kunnon ruokatauon pitäminen ja kahdesti päivässä vietettävä aikuisten 15 minuutin välitunti ovat loistavia juttuja. Ne kuuluvat työntekijän palautumiseen – kasvohoidot työajalla eivät niinkään.”
Hyvin paljon on kiinni työtehtävästä, miten vapaasti työtä voi tauottaa. Jos työ mahdollistaa, mikään ei estä työntekijää vaikka ottamasta silloin tällöin päivätorkkuja kesken työpäivän. Tällaisen työn tuunaamisen ei kuitenkaan tarvitse tapahtua juuri maanantaina.
”Sattumoisin otin tänään juuri itsekin päivätorkut, koska työni ja tämän päiväiset työtehtäväni sen sallivat. Tiukan aamupäivän jälkeen laitoin hälytyksen soimaan ja kävin pitkäkseni. Jaoin siis työpäiväni ikään kuin kahteen osaan”, Puskala kertoo.
”Työelämän laittaminen paussille eli psykologiset palautumisen taidot ovat hirveän tärkeitä. Viikonloput ovat tässä isossa roolissa. Paljon auttaa jo se, että työtä pystyy suunnittelemaan ja rytmittämään.”
Puskala muistuttaa, että riittävä lepääminen viikonloppuisin on myös tärkeää. Valmiiksi kuormittuneena minimimaanantai voi houkuttaa, eikä työteho loppuviikostakaan välttämättä ole kohdillaan.
”Jos on jatkuvasti väsynyt, ajatukset ovat negatiivisia ja se jo ahdistaa.”
Lue myös: Näin nukut täydelliset päikkärit – ideaali kesto ja kellonaika, kupillinen kahvia alle
Mikä avuksi, jos tuleva työviikko ahdistaa?
Pyri tunnistamaan, mikä työviikossa ahdistaa: ikävä kollega, viestien tulva, hallinnan tunteen puute, kohtuuttomalta tuntuva työmäärä?
Tunnistamisen jälkeen etsi tilanteisiin ratkaisuja: keskustelu kollegan tai esihenkilön kanssa, työn parempi suunnittelu ja rytmittäminen, paremmat palautumiskeinot jne.
Pohdi, johtuuko sunnuntaiahdistus siitä, että viikonloput ovat niin intensiivisiä. Pitkät vapaa-ajan tekemisen toivelistat voivat johtaa siihen, että työmoodiin asettuminen harmittaa siksi, että kaikkea kivaa ei ehtinyt tehdä.
Kokeile perjantailistoja: suunnittele perjantaina etukäteen seuraavan viikon työt ja kirjoita asiat ylös. Suunnittelun ansioista maanantaina on helpompi aloittaa, eivätkä työasiat pyöri mielessä viikonloppuna.
Vinkit antoi psykologi Liisa Puskala Työterveyslaitokselta
