Järvenpääläinen Mira Vanninen, 41, muutti syyskuun alussa uuteen asuntoon yhdessä aviomiehensä, poikapuolensa ja kahden koiransa kanssa. Syynä oli perheen kiristynyt taloustilanne. Mira ja hänen aviomiehensä ovat saaneet Kelalta yleistä asumistukea tämän vuoden alusta lähtien, ja sen määrä pieneni huhtikuussa.
Mira työskentelee tuntipalkkaisena kahvilatyöntekijänä, ja hänen työaikansa vaihtelee viikoittain. Kolmen viikon työvuorolistassa työtunteja voi olla 60–120 tunnin välillä. Aviomies opiskelee uutta ammattia ja saa työmarkkinatukea.
Vuodesta 2022 alkaen pariskunta asui Järvenpäässä 76,5 neliön kerrostaloasunnossa, jonka vuokra oli 1 043,48 euroa kuukaudessa. Tämän vuoden kesäkuussa pariskunta sai Kelalta kirjeen, jossa heitä kehotettiin muuttamaan edullisempaan asuntoon, koska vuokran suuruus ylitti yleisen asumistuen enimmäisasumismenot. Annan toimittaja on nähnyt Miran ja hänen puolisonsa saaman kirjeen.
Enimmäisasumismenoilla tarkoitetaan asumismenojen ylärajaa, eli suurinta euromäärää, jonka perusteella asumistukea voidaan myöntää. Tämä summa riippuu ruokakunnan henkilömäärästä ja asunnon sijainnista. Miran ja hänen perheensä enimmäisasumismenot olisivat jatkossa 929 euroa kuukaudessa, joten heidän tuli löytää uusi asunto.
Mira ja hänen perheensä saivat Kelalta vanhaan asuntoonsa noin 300 euroa kuukaudessa asumistukea. Omasta pussistaan he maksoivat 800 euroa.
”Näillä tuloilla emme pysty maksamaan enempää, joten ainoa vaihtoehto oli etsiä uusi, edullisempi asunto,” Mira toteaa.
Mira muutti perheensä kanssa pienempään asuntoon.
Lue myös: Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki ovat historiaa – nämä ovat mahdollisuutesi nyt
Uusi asunto löytyi 350 metrin päästä
Mira ja hänen puolisonsa asuivat aiemmin Järvenpään Mestariasunnoilla, jossa vanhan asunnon koko oli 76,5 neliötä. Edullisemman vuokran lisäksi kriteerinä oli, että asunnossa olisi riittävästi tilaa kolmelle henkilölle ja koirille.
Lopulta he löysivät vanhalta vuokranantajalta sopivan asunnon. Uudessa asunnossa on kolme huonetta ja keittiö, ja sen pinta-ala on noin 65 neliömetriä. Vaikka muutto isommasta asunnosta pienempään tuntui aluksi hankalalta, se osoittautui lopulta hyväksi ratkaisuksi.
”Naapurit toivottivat meidät tervetulleiksi heti ensimmäisinä minuutteina. Tuli hyvin lämmin ja tervetullut olo,” Mira sanoo.
Vuokra nykyisessä asunnossa on 837,86 euroa kuukaudessa. Siihen päälle tulee kolmen hengen vesimaksut, sähkö, autopaikka ja saunavuoro.
Vaikka uuden ja vanhan asunnon välillä on vain 350 metriä, tunnelma on erilainen. Mira ja hänen miehensä viettävät nykyään enemmän aikaa ulkona ja tekevät asioita yhdessä naapureidensa kanssa, kuten grillaavat.
Uudessa asunnossa heillä ei ole omaa saunaa, mutta talossa on yhteinen sauna, jota he käyttävät viikoittain.
”Oma saunavuoro tuntuu suorastaan luksukselta. Edellisessä asunnossa emme raaskineet varata saunavuoroa, mutta nyt kun vuokra on alempi, se on mahdollista,” Mira kertoo.
Mira on erittäin tyytyväinen nykyiseen asuntoonsa ja sanoo, että muutto on parantanut heidän elämäänsä.
”Tämä oli meidän perheellemme todellinen lottovoitto,” Mira toteaa.
Miran aviomiehen on tarkoitus valmistua ensi vuoden joulukuuhun mennessä, minkä jälkeen hän aloittaa työnhaun. Mira toivoo myös, että hänen työsuhteensa jatkuu, vaikka nykyinen taloustilanne onkin arvaamaton.
”Jos tilanne muuttuu niin, ettei työtunteja ole riittävästi tarjolla, alan etsiä uusia töitä, Mira kertoo.
Tuula Virtanen luopui omistusasunnostaan eläkkeelle jäätyään
Riihimäkeläinen Tuula Virtanen, 68, luopui omistusasunnosta jäätyään eläkkeelle. Hän asui 1960-luvulla rakennetussa, 54 neliön kaksiossa Riihimäellä. Vuonna 2018 hän myi kotinsa.
Syy myymiselle oli se, että eläkkeelle jäämisen myötä Tuulan kuukausitulot laskivat 40 prosenttia eikä hänellä ollut enää varaa asua kaksiossaan. Tuulan eläke on 1300 euroa kuussa.
”Olen aina ollut säästäväinen, mutta 40 prosentin lasku kuukausituloissani oli todella iso. Siihen totuttelu vei aikansa”, Tuula kertoo.
Omistusasunnon kulut olivat sinänsä pienet. Tuula maksoi kuukaudessa 250 euroa yhtiövastiketta, eikä hänellä ollut velkaa asunnosta. Asunto oli kuitenkin vanha, joten kylpyhuoneremontti olisi pitänyt tehdä pian. Remontin hinta-arvio oli reilu 20 000 euroa.
”Laskeskelin, etten pienen eläkkeeni kanssa pystyisi maksamaan remonttia vaan minun olisi pitänyt ottaa sitä varten lainaa. En kuitenkaan halunnut jäädä uudelleen velkakierteeseen, sillä olin vuosia aiemmin saanut maksettua vanhat velkani pois.”
Asuntoa olisi tarvinnut remontoida myöhemmin enemmän, mikä olisi nostanut remonttikustannuksia entisestään.
Uuden asunnon Tuula löysi pyöräretkellä.
”Pyöräilin Riihimäen keskustassa ja huomasin uusia taloja olevan rakenteilla rautatieaseman läheisyydessä. Ne olivat asumisoikeusasuntoja, joten päätin selvittää asiaa tarkemmin. Laitoin hakemuksen vetämään samana päivänä”, Tuula kertoo.
Tuula ajatteli, ettei saisi asuntoaan heti myytyä. Toisin kävi. Asunto meni nopeasti kaupaksi, ja Tuulan asuntohakemus rakenteilla olevaan osaomistusasuntoon hyväksyttiin. Muutaman kuukauden päästä muuttopäätöksestä hän asui jo uudessa kodissaan.
Tuula Virtanen muutti omistusasunnosta vuokra-asuntoon, kun hän jäi eläkkeelle.
Lue myös Kotiliesi.fi: Satu, 75, sinnittelee pienellä eläkkeellä – rahat eivät riitä, vaikka hän on tehnyt töitä 14-vuotiaasta asti
Uusi asunto oli Tuulalle lottovoitto
Tuula sai asuntonsa myynnistä 90 000 euroa, josta 30 000 euroa hän sijoitti uuteen asumisoikeusasuntoon.
Asumisoikeusasuminen tarkoittaa, että henkilöllä on oikeus asua tietyssä asunnossa maksamalla ensin asumisoikeusmaksu, joka on enintään 15 prosenttia asunnon hinnasta plus indeksiosuus. Tämän jälkeen asukas maksaa kuukausittain käyttövastiketta. Asumisoikeusasunnossa voi asua niin pitkään kuin haluaa, mutta asuntoa ei voi ostaa omaksi.
Tuula maksaa kuukausittain 640 euroa vuokraa asunnosta. Asunto on lähes samankokoinen kuin hänen vanha asuntonsa.
”Tässä asumisessa yhdistyy omistusasunnon ja vuokralla asumisen hyvät puolet. Jos tulee ongelmia, voin aina soittaa huoltomiehelle”, Tuula kertoo.
Tuula on erittäin tyytyväinen uuteen asuntoonsa. Hän käyttää samaa termiä kuin Mira: lottovoitto.
”Asunto on uusi ja moderni, ja talo on hyvin rauhallinen. Lisäksi asunnossa on oma sauna, jota vanhassa asunnossani ei ollut”, Tuula kertoo.
Tuulalle jäi asuntokaupoista hieman säästöjä, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi matkustamisen. Tuula on myös luopunut autosta, ja se on keventänyt hänen taloudellista tilannettaan.
”Toivon kyllä voivani vielä joskus omistaa auton. Pidän ajamisesta, ja aina kun olen ystävieni kanssa liikenteessä, kysyn, saanko ajaa”, Tuula sanoo.
Oma auto myös helpottaisi viikoittaisia matkoja pojan ja lapsenlapsen luo Helsingin Oulunkylään. Nykyisin julkisilla matkustaminen vie häneltä 2-3 tuntia.
Asumistuen leikkaukset vaikuttavat nyt asunnon vaihtopäätöksiin
”Asunnon vaihtamisen syyt ovat aina yksilöllisiä ja vaihtelevia, mutta yksi tällä hetkellä korostuva tekijä on asumistuen leikkaukset”, OP Kodin johtaja Lasse Palovaara toteaa.
Nämä leikkaukset vaikuttavat erityisesti Miran kaltaisiin vuokra-asujiin, sillä tuen väheneminen voi pakottaa ihmisiä etsimään edullisempia vaihtoehtoja.
Palovaaran mukaan yleisin syy asunnon vaihtoon on kuitenkin elämäntilanteen muutos.
”Kun perhe kasvaa, tarvitaan suurempi koti. Kun taas lapset muuttavat pois, isompi asunto voi käydä tarpeettomaksi”, hän selventää.
Toinen yleinen syy asunnon vaihtamiseen on muutto toiselle paikkakunnalle. Paikkakunnan vaihdoksen taustalla voi olla esimerkiksi uusi työ tai puolison kanssa yhteen muuttaminen.
Lisäksi monet haluavat vaihtaa asuntotyyppiä.
”Jos omakotitalon ylläpito alkaa tuntua liian työläältä, saatetaan haluta kerrostaloasuntoon, jossa on vähemmän huoltovastuuta,” Palovaara kertoo.
