Home » Työharjoittelu traumatisoi eläinlääkäriksi opiskelleen Ellin: ”Näin, kuulin ja haistoin väkivallan omin aistein”

Työharjoittelu traumatisoi eläinlääkäriksi opiskelleen Ellin: ”Näin, kuulin ja haistoin väkivallan omin aistein”

Koiratarhan päärakennuksena toimi mureneva parakki, jonka seinässä oli kuva jättimäisestä sotilaasta liehuttamassa neuvostolippua. Aidatulla a­lueella toistasataa koiraa kyyhötti kettinkeihin kytkettyinä. Vain muutama jaksoi haukkua.

Maa oli räntäistä mössöä, ja osa koirista oli kiivennyt koirankoppien päälle – se oli ainut paikka, jossa niiden tassut eivät uponneet loskaan.

Elli Valtonen oli tullut tallinnalaiselle löytöeläintalolle hakemaan ensimmäistä rescuekoiraansa – honteloa ja likaista pentua, jolle hän antoi nimeksi Julius. Juliuksesta kasvoi suuri, pehmeä ja vakava koira, joka väisti herkästi kosketusta.

Vuoden kuluttua Elli haki vielä toisen koiran, aikuisen Tiituksen. Tiituksella oli sydänvaivaa, ja kun koira kuvattiin, kävi ilmi, että sen kehossa oli ilmakiväärin luoteja.

Nuo matkat tallinnalaiselle löytöeläintalolle 2000-luvun alkupuolella näyttivät Ellille eläinten kärsimyksen ja herättivät hänen mielessään ajatuksen.

– Päätin opiskella eläinlääkäriksi, sillä siinä työssä voisin auttaa niitä, jotka eivät voi itse auttaa itseään.

”Minusta piti tulla poliisi tai taksikuski”

Jo pikkutyttönä Elli rakasti eläimiä. Hän oli ujo lapsi ja koki, että eläinten seurassa oli helppo olla. Elli ulkoilutti naapureiden koiria, vietti aikaa sukulaisensa rottweilerin kanssa, istui kyläpaikassa lampaiden karsinassa koko päivän.

– En kuitenkaan pienenä haaveillut eläinlääkärin ammatista, vaan minusta piti kuulemma tulla poliisi tai taksikuski. Vuosia myöhemmin päädyin valvontaeläinlääkärinä tekemään tavallaan molempia: työssäni käytin julkista valtaa kuten poliisi ja taksikuskin lailla kuljetin kaltoinkohdeltuja eläimiä löytöeläintaloon.

Karitsat kiinnostivat eläinrakasta Elliä. Kyläpaikassa hän viihtyi niiden parissa pitkiä aikoja.

Lukion jälkeen Elli lähti opiskelemaan modernia tanssia Amsterdamiin. Vuoden opintojen jälkeen hän kuitenkin tajusi, ettei halunnut harrastuksestaan työtä. Tanssijan ammatti olisi raskas, täynnä pätkätöitä ja epävarmuutta.

Lisäksi tanssin opiskelu oli fyysistä. Elli kaipasi maailmaan, jossa luetaan ja kirjoitetaan. Niinpä hän palasi Suomeen ja haki opiskelemaan Turun yliopistoon uskontotiedettä ja filosofiaa.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Selaa ylöspäin