Helena Roos-Lindell, 60, on aina nukkunut huonosti. Niin huonosti, että joskus hän sai unta korkeintaan pari tuntia yössä. Nekin tunnit Helena nukkui usein vain kevyesti, pääsemättä lainkaan palauttavaan syvän unen vaiheeseen.
”Olen koko ikäni myös kuorsannut. Monesti heräsin omaan kuorsaamiseeni, äkilliseen ja kovaan korahdusääneen, joka havahdutti hereille. Sen jälkeen minun oli usein vaikea saada uudestaan unen päästä kiinni. Nousin ylös ja saatoin syödä jotakin pientä. Sen jälkeen yritin uudestaan houkutella unta luokseni.”
Vuosikymmenet Helena sanoo eläneensä kuin sumussa.
”Olin vain ja yritin pärjätä mitenkuten. Muistini pätki ja mihinkään ylimääräiseen ei ollut voimia. Olen yksinyrittäjä, tein työni ja koetin pitää vaateputiikkini pystyssä. Kotona en jaksanut enää puuhastella muuta kuin välttämättömimmät kotityöt ja muutoin vain lepäsin ja katsoin ehkä telkkaria. Sosiaaliset menot, kuten ystävien ja tuttavien tapaamiset, jätin suosiolla väliin paitsi silloin, kun oli pakko osallistua.”
Päänsäryn vuoksi lääkäriin
Helenalla ei ollut aavistustakaan, että heikkolaatuiseen, kuorsauksentäyteiseen yöuneen olisi liittynyt myös yöllisiä hengityskatkoksia. Suvussa ei tiettävästi ollut uniapneaa, eikä vieressä nukkuva puolisokaan havainnut Helenan unessa siihen viittaavaa vikaa.
Arki aamusta iltaan oli kuitenkin sitä yhtä ja samaa – taistelua totaalista väsymystä vastaan.
”Sumussa kun elää, ei sitä osaa ajatella asioita pidemmälle, täytyy vain yrittää selviytyä ja tehdä parhaansa. Aamuisin podin ilkeää, vannemaista päänsärkyä, joka jatkui ja jatkui. Pääni tuntui siltä kuin se olisi ollut sammakonkutua täynnä.”
Lääkäriin Helena lähti juurikin jatkuvan päänsäryn ja takaraivon puutumisen takia. Tutkimuksissa häneltä löytyi kaularangan välilevyn rappeuma. Viisas lääkäri kuitenkin oivalsi, että Helenan unen laatu kannattaisi tutkia. Hän sai mukaansa unta mittaavan laitteen, ja mittausyönä kotona Helena kytki itsensä piuhoin kiinni laitteeseen.
”Aamulla heräsin piuhoihin sotkeutuneena.”
Tutkimus teki siitä huolimatta tehtävänsä, ja Helenalla diagnosoitiin uniapnea vuonna 2016.
Lue myös: Uniapnea on jo kansantauti – naisen tyyppioire kuuluu yöllä, mutta se ei usein ole kuorsaus
Kuinka nopeasti CPAP-laite auttaa?
”Sairauteni oli lääkärin mukaan keskivaikea, itse asiassa viittä vaille vaikea. Uniapneani on tyyppiä rakenteellinen, toisin sanoen obstruktiivinen. Se tarkoittaa sitä, että ylähengitystieni ahtautuvat unen aikana, ja hengitys katkeilee ahtautumisen vuoksi.”
Uniapnean hoidoksi Helenalle määrättiin CPAP-laite. Sitä hänen on määrä käyttää joka yö.
”Laite puhaltaa maskin kautta paineistettua ilmaa kasvoilleni ja estää hengityskatkoksia. Hoitaja varoitti minua etukäteen, että maski voi tuntua aluksi oudolta ja että sen kanssa nukkumiseen täytyy totutella joskus pitkäänkin. Minulla totutteluun meni kaikkiaan kaksi pitkää vuotta.”
Alussa CPAP-hoito ei tuntunut tehoavan lainkaan. Helena heräili edelleenkin pitkin yötä, usein paniikinomaiseen tukehtumisen tunteeseen.
”Saatoin repiä hädissäni maskin pois kasvoilta ja heittää sen menemään. Silti joka ilta päätin, etten luovuta. Panin maskin tunnollisesti kasvoilleni ja sinnikkäästi yritin saada nukuttua vehkeen kanssa. Lopulta nenän ja suun peittävä kokomaski vaihdettiin pelkkään nenän peittävään maskiin, ja se auttoi.”
CPAP-laitteessa myös ongelmia
Pikkuhiljaa Helenan unenlaatu alkoi korjaantua. Tätä nykyä, jos hyvin käy, hän saa nukuttua viisi tuntia yössä.
”Ihan kokonaan CPAP-hoito ei ole untani korjannut. Minulla on vaikka minkälaisia sairauksia, ja heräilen yhä keskellä yötä. Niitäkin öitä on, joina pystyn nukkumaan vain muutaman tunnin. Päänsärkyäkin poden edelleen, mutta öiset vessareissut, joita oli aikoinaan useampi yössä, ovat jääneet pois.”
Helena sairastaa uniapnean lisäksi kilpirauhasen vajaatoimintaa, verenpainetautia, fibromyalgiaa, migreeniä sekä suolistoa vaurioittavaa divertikuliittia. Yöunta syövät myös kulumat niskan ja kaulan alueella, sillä ne vaikeuttavat sopivan nukkuma-asennon löytämistä.
Hierontaa ja osteopatiaa
Häpeää hän ei uniapneastaan ole koskaan potenut.
”Miksi potisin? Uniapnea on sairaus siinä missä jokin muukin. Olen aina avoimesti kertonut ihmisille univaikeuksistani ja selittänyt, mitä heikkolaatuisesta unesta seuraa. En ole peitellyt sitä, että olen ollut päivisin väsynyt ja etten etenkään aiemmin aina muistanut, mistä olimme kenenkin kanssa aiemmin jutelleet. Kukaan ei ole katsonut minua syrjäkarein, olen päinvastoin huomannut, että ihmiset tahtovat toisilleen hyvää.”
Helena pitää vaatekauppaa Porvoossa kolmannen polven yrittäjänä.
© Niclas Mäkelä
CPAP-hoidon ohella Helena koettaa huoltaa untaan käymällä säännöllisesti hierojalla sekä osteopaatilla. Molemmilla on positiivista vaikutusta unen laatuun.
Vaikka unet jäävät edelleen melko lyhyiksi, Helena herää tätä nykyä virkeämpänä kuin ennen. Se tuntuu mukavalta, sillä ero entisen ja nykyisen Helenan välillä on hänen mielestään selkeä.
”Ajatukseni ovat kirkastuneet, on kuin minusta olisi kuoriutunut ihan normaali, järkevä ihminen. En kulje enää sankassa sumussa, ja muistini on kohentunut. Pystyn ajattelemaan itse ja suunnittelemaan asioita. Entinen, harmaa maailmani on ikään kuin saanut uudet, kirkkaammat värit.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Asiantuntija arvioi: nämä apuvälineet hillitsevät kuorsausta – ja nämä ovat rahanhaaskausta
Uniapnea
1 Uniapnea on sairaus, jossa nukkuja potee eripituisia, unenaikaisia hengityskatkoja pitkin yötä. Uniapneassa sisään- ja uloshengitys estyy tavallisimmin ylähengitysteiden ahtauden vuoksi. Uniapnea lisää sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä.
2 Hengityskatkosten yleisimpiä syitä ovat ylipaino, limakalvoturvotukset ja ylähengitysteiden rakenteelliset ongelmat. Oireita lisää runsas alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö.
3 Perinteisen, hengitysteiden ahtaudesta johtuvan uniapnean lisäksi taudista on olemassa myös harvinaisempi, sentraalinen uniapneamuoto, jossa hengityskatkosten syy on keskushermostoperäinen.
4 Uniapnean seurauksena uni jää pinnalliseksi ja katkonaiseksi, ja uniapneaa poteva kärsii päiväaikaisesta väsymyksestä. Muita oireita voivat olla ärtyneisyys, muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet. Vaikeaa uniapneaa poteva voi torkahdella päivisin tahattomasti.
5 Lääkäriin kannattaa lähteä, jos yöuni ei virkistä ja päiväväsymys vaivaa. Uniapneaa hoidetaan CPAP-ylipainehengityshoitolaitteella, joka maskin kautta puskee ilmaa laitteenkäyttäjän hengitysteihin. Maskia pidetään kasvoilla yöt, jolloin ylipaineella tuleva ilma estää unenaikaiset hengityskatkokset. Iso osa käyttäjistä saa CPAP-hoidosta apua päiväväsymykseen.
Lähteinä Terveyskirjasto ja Hengitysliitto.
Juttu on julkaistu Vivassa 6/2024
