Home » Vaikkei alakerran huoneista näy taivasta, Marjo rakastaa kotiaan – tältä näyttää eläintallinakin toiminut, persoonallinen talo Etelä-Espanjassa

Vaikkei alakerran huoneista näy taivasta, Marjo rakastaa kotiaan – tältä näyttää eläintallinakin toiminut, persoonallinen talo Etelä-Espanjassa

Espanjan Andalusiassa sijaitsevassa satavuotiaassa kylätalossa asustaa kiinteistönvälittäjä Marjo Malinen 13-vuotiaan Linda-koiransa kanssa. Sataneliöisessä kodissa vierailee usein myös Marjon granadalainen miesystävä Javier.

Seitsemän vuotta alueella asuneen Marjon perinteisessä kylätalossa on kolme kerrosta, joista hän asuu kahdessa alimmaisessa. 

Talon pohjakerros oli alun perin eläintalli, mutta tila on muutettu ajan saatossa asuintilaksi. Yläkerta odottaa vielä laajempaa remonttia. 

Mihin alun perin ihastuit kodissasi?

Kotikadullani on pikkukaupungin elämä voimakkaasti läsnä. Naapurit vaihtavat kuulumisia, koirat haukkuvat, mopot pärisevät. Taloon astutaan suoraan kadulta, ja pienen kaupungin asukkaiden ilot ja surut kuuluvat ja näkyvät. Täällä kokee aidon Andalusian. Rannikko ja isommat kaupungit kuten Fuengirola ja Málaga ovat kuitenkin vain kahdenkymmenen kilometrin päässä. Se on töiden kannalta hyvä.

Talossa ihastuin heti epätyypilliseen huonejakoon. Edellinen asukas oli onnistuneesti kaatanut seiniä ja avartanut tilaa. Yleensä kylätaloissa on pienet kopperomaiset huoneet, täällä valo ja ilma pääsee vapaasti kulkemaan.

Keittiöstä avautuu lasi-ovet patiolle. Aamupalan voi nauttia keittiön pienen baaripöydän ääressä. Marjolla on runsaasti itämaisia mattoja, ne on tuotu Turkista tai saatu ystäviltä.

© Riitta Sourander

Rottinkipeilit ja avainnippu ovat helsinkiläisestä sisustusmyymälästä.

© Riitta Sourander

Mikä kotiisi liittyvä asia tuo sinulle iloa päivittäin?

Sen rustiikkinen tunnelma – epätäydellisyys, hiomattomuus ja aitous. En usko, että enää viihtyisin modernissa, silotellussa talossa. Koti ei onneksi tarvinnut suurta remppaa, maalasin seinät kalkkimaalilla perinteiseen tapaan ja se riitti alkuun pääsemiseen. Nyt kun olen asunut kaksi vuotta täällä, haluan muokata patiota ja kunnostaa yläkerran huoneen katon. On hyvä asua kodissa jonkin aikaa ja vasta sitten tehdä isoja muutoksia.

Lue myös: Tältä näyttää Riikan perheen tunnelmallinen kakkoskoti Hangossa – remontoidessa tehtiin yksi kompromissi

Vanhat portaat toimivat hienosti koristekasvien sijoituspaikkana. Patsas on kirppislöytö.

© Riitta Sourander

Mikä kotiisi liittyvän pulma on ollut hankalin ratkaista?

Sähköjen pintavedot ja liian pieni määrä pistorasioita aiheuttaa harmaita hiuksia.

Jos olisin halunnut kaiken olevan vimpan päälle heti, olisin teettänyt sähkösaneerauksen. Tällä hetkellä se kuitenkin tuntuu isolta sijoitukselta. Minulla on juuri alkamassa julkisivuremontti, ulkoseinä peruskorjataan ja vanhat kaakelit poistetaan. Se on paikallinen tapa ja tässä ilmastossa riittävä. Remppa kestää pari viikkoa ja maksaa kaksi tonnia.

Vintagelautaset ovat lahja ystävältä.

© Riitta Sourander

Värikkäät venäläiset liköörilasit ovat Marjon isoäidin kodista Helsingin Pengerkadulta.

© Riitta Sourander

Mitä kylään tulevat aina ihastelevat kodissasi?

Sen tunnelmaa, flow’ta. Energia virtaa kodissani hyvin. Vaikka alakerran huoneista ei näy edes taivasta, talo tuntuu ilmavalta. Kun astuin tänne ensimmäistä kertaa, tunsin flow’n välittömästi. Jokaisesta huoneesta on näköyhteys toiseen, se on tärkeää.

Ruokahuoneesta on käynti keittiön ikkunattomaan osaan. Vanhat kaapit tuovat rustiikkista tunnelmaa. Julisteet on ostettu Rondan kaupungin härkätaistelumuseosta ja kehystetty paikallisessa liikkeessä.

© Riitta Sourander

Olohuonenurkkaus on Marjon lempipaikka talossa. Nojatuoli on Jyskistä ja sohva Ikeasta. Marjolla oli aiemmin nahkaiset nojatuolit, mutta ne olivat tilaan liian suuret ja joutivat kierrätettäviksi. Peili laajentaa pientä tilaa, se löytyi paikallisesta sisustusliikkeestä. Palli on Natyalin valikoimasta.

© Riitta Sourander

Mikä on inspiroinut sinua, kun olet sisustanut kotiasi?

Pidän paikallisen Tori.fi:n eli Marketplacen sivuilla pyörimisestä ja huonekalujen kierrättämisestä. Puu ja muut luonnonmateriaalit miellyttävät, ne sopivat hyvin talon henkeen.

Lue myös Kotiliesi.fi: Nyt on komia! Isak ja Daniela kunnostavat vanhasta pohjalaistalosta kaikkien aikojen kaunotarta

Ruokahuoneen pöytä on tuunattu vanhasta ovesta. Takaseinän kaapit ovat alkuperäiset. Pöydän päässä on tulisija, joka on Marjon harmiksi muurattu umpeen. Lamppu on Leroy Merlinistä.

© Riitta Sourander


Eteisestä on näkymät makuuhuoneeseen, työhuoneeseen sekä suoraan tilan halki keittiöön ja patiolle. Työhuoneen kalusteet on kierrätetty tai ostettu asiakkailta.

© Riitta Sourander

Mikä on tärkeintä keittiössäsi?

Keittiöni on todella erikoinen, se on tavallaan kahdessa osassa. Toisessa minulla on pieni kaasuliesi ja pesuallas. Toisessa, ikkunattomassa tilassa on jääkaappi ja astiakaapit. Jako on aika hassu, mutta yllättävän toimiva. Olen ajatellut hankkia vanhojen kaappien eteen saarekkeen, johon asentaisin uuden kaasulieden ja uunin. En ole edes harkinnut moderneja keittiökaappeja, ne eivät tunnelmaltaan sopisi tilaan.

Keittiön ikkunallisessa osassa on kaasuliesi ja vesipiste. Portaat johtavat kakkoskerrokseen. Espanjalaiseen tapaan talossa on käytetty paljon kaakelia, se kestää kulutusta ja on helppohoitoinen.

© Riitta Sourander

Mistä kotiin liittyvästä unelmoit?

Unelmoin aurinkoterassista, jonka rakentaisin nykyisen pationi yläpuolelle. Silloin pation alla oleva alue olisi kesällä varjoisa ja viileä, ja yläterassilta näkisi kunnolla taivasta ja talojen kattoja. Siellä voisi viettää aikaa keväällä ja syksyllä kun ei ole liian kuuma. Remontoiminen ei ole Espanjassa kallista eikä lupia usein tarvita. Pation osittainen purkaminen ja uuden rakentaminen ei vaadi lupaa, mutta kivijätteelle tarvittava siirtolava vaatii sen.

Vanhat parrut ovat joskus kannatelleet kattorakennetta. Kaakeloitu pöytä on kymmenen euron löytö nettikirppis Marketplacesta. Costa del Solilla tehdään paljon asuntokauppaa, ja sen seurauksena kalusteita myydään paljon netissä ja kirpputoreilla.

© Riitta Sourander

Sänky on yksi harvoista taloon ostetuista uusista kalusteita. Sängynpeittona toimiva vaaleanpunainen hääpeite ostettiin miesystävän kanssa Fezistä, Marokosta. Tyypilliset berberipeitteet ovat valkoisia. Eteisen vanha peili on ostettu ystävältä, joka modernisoi taloaan. Sängynpääty on espanjalaisen Natyal-merkin.

© Riitta Sourander

Juttu on julkaistu Annassa 29/2024.

Selaa ylöspäin