Suomalaisessa perhekulttuurissa on haasteensa, joiden takia ei ole ollenkaan tavatonta, että välit ovat poikki.
Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa antaa kuusi painavaa neuvoa. Ne pätevät niin parisuhteeseen kuin muihinkin läheisiin ihmissuhteisiin.
1. Riko haitallinen kaava
Läheiset ihmissuhteet ovat valtavan tärkeitä psyykkiselle hyvinvoinnillemme. Mitä läheisempi ihmissuhde, sitä tärkeämpää on sen toimivuus.
– Usein suhteen merkityksen ymmärtää vasta, kun siihen tulee katkoksia tai ihmisen on jopa vaarassa menettää, Minna sanoo.
Jokaisessa ihmissuhteessa on ajoittain kupruja, mutta mitä aiemmin niihin tarttuu, sitä helpompi niitä on oikoa. Sen jälkeen suhde on entistä vahvempi ja läheisempi.
Minna näkee vastaanotollaan paljon perheitä, joilla ovat miltei välit poikki tai huonot monen sukupolven ajalta kertyneiden vaikeuksien vuoksi.
– On paljon puhumattomuutta ja huonoja ihmissuhteiden malleja. Samaa käytösmallia ei tarvitse itse jatkaa, mutta se harvoin katkeaa, ellei sitä tee tietoisesti.
Minna kertoo esimerkin: hänen puolisonsa Mika Pesonen, jonka kanssa Minna on kirjoittanut ihmissuhteita käsitteleviä kirjoja, päätti katkaista sukupolvien puhumattomuuden ketjun.
Mika alkoi puhua kaikesta. Muutos oli valtavan suuri, ja näkyy nyt avoimissa ja lämpimissä väleissä aikuisten poikien kanssa.
Minna on kohdannut monia isovanhempia, jotka vasta siinä elämänvaiheessa ymmärtävät, mikä on ollut pielessä.
– He sanovat, että kunpa minulla olisi ollut tämä viisaus aiemmin. Mutta on täysin mahdollista korjata suhteita vielä esimerkiksi ikääntyneen vanhemman ja aikuisen lapsen välillä, Minna sanoo.
Elämme yhä vanhemmiksi. Välit poikki yhdessä elämänvaiheessa ei tarkoita, etteikö toisessa voisi niitä parantaa. Useinkaan ole liian myöhäistä korjata välejä lapsiin tai aloittaa uutta parisuhdetta.
On tärkeää ymmärtää myös, että ihmissuhteiden syvimmät traumat eivät välttämättä poistu koskaan. Niitä voi ja pitäisikin käsitellä eri kulmista elämänkaaren eri vaiheissa. Kun on pitkän elämän varrella saanut riittävästi kokemusta ja näkemystä, voi vaikeaan asiaan löytää seesteisemmän asenteen.
Vaikka ongelma ei ratkeaisi, pystyy silti elämään rauhassa sen kanssa.
2. Muista vastavuoroisuus
Ihmissuhde on aina vuorovaikutusta, eikä se pidemmän päälle toimi vain yhteen suuntaan.
– Joskus voi olla tarpeen lopettaa vaikkapa ystävyyssuhde. Esimerkiksi jos toinen käyttää sinua roskiksena ja kaataa kaiken pahan olon päällesi, mutta ei ole valmis kuulemaan sinun tarpeitasi, ei suhde ole tasapainossa. Silloin on pakko tehdä tällainen radikaali ratkaisu, ja se voi aiheuttaa suurta surua, Minna sanoo.
Hän ei pidä pahana sitä, että ihmissuhteessa joskus räiskyy ja loukkaannutaan puolin ja toisin. Siinä koetellaan suhteen rajoja, ja sitten rajat ovat selvemmät – kunhan asia puretaan yhdessä eikä siitä jää mitään hampaankoloon.
– Mykkäkoulu ei ole asioiden rakentavaa hoitamista, se sisältää paljon nieltyä vihaa. On tärkeää ilmaista omat tarpeensa ja tunteensa. Kun uskaltaa ilmaista oman keskeneräisyytensä ja haavoittuvuutensa, on mahdollista kohdata toinen syvemmällä tasolla.
Minna käyttää sanaa sukellussyvyys, jolla hän kuvaa sitä ihmissuhteen erityistä tasoa, jolla juuri nämä ihmiset kohtaavat. Hän käyttää esimerkkinä parisuhdetta.
– Jos toinen haluaa pohtia elämää syvällisesti ja toinen puhua vain käytännön arkiasioista tai säästä, molemmat jäävät vaille tarvitsemaansa. Voi olla, että käytösmalli tulee omasta lapsuudesta, eikä sitä osaa kyseenalaistaa. Silti parisuhteessa on usein mahdollista löytää keskitie, jossa molemmat saavat tarvitsemansa, mutta se vaatii rehellistä yhteistä keskustelua.
3. Ole läsnä – kuuntelemattomuus panee välit poikki
Samankaltaisia ihmissuhdetaitoja tarvitaan niin sisarusten, vanhemman ja lapsen kuin puolisoidenkin välillä. Yksi eniten suhteita kuormittavista asioista on läsnäolon puute.
”Asia on hyvin arkinen mutta syvällinen: jos et anna toiselle aitoa huomiota, et ole kiinnostunut hänestä.”
– Asia on hyvin arkinen, mutta myös syvällinen: jos et anna toiselle aitoa huomiota, et ole kiinnostunut hänestä. Kaikki suhteet paranevat siitä, että molemmat lisäävät keskittynyttä läsnäoloa, Minna sanoo.
Lapsen pitäisi saada tuntea olevansa ainutlaatuinen vanhemman silmissä, ja puolisoiden toistensa silmissä. Jos koko ajan jokin muu asia menee vuorovaikutuksen edelle, ei synny kohtaamista. Se jokin toinen voi olla mielessä pyörivät työasiat, puhelimessa viestittely tai vaikkapa päihteet.
– Kohtaamattomuutta näkee valtavasti. Ja kuitenkin pelissä on meille kaikille kaikkein tärkein eli lähimmät ihmissuhteet.
Ihmissuhteissa voi olla paljon väärinkäsityksiä, kun ei ole osattu asettua kuuntelemaan toista. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa totaalisen välirikon.
– Kun esimerkiksi aikuinen lapsi laittaa välit poikki vanhempiinsa, ei mikään korvaa sitä surua, Minna sanoo.
Viime ajat Minna on keskittynyt Väestöliiton perhe- ja ihmissuhteiden asiantuntijan työssään erityisesti vanhemmuuteen, isovanhemmuuteen ja parisuhteeseen.
4. Muista suhteen rajat
Jos piirtäisi omien ihmissuhteidensa kaavakuvan, se sisältäisi monenlaisia ympyröitä. Yksi ympyrä kuvaa suhdetta puolisoon, toinen koko perheyhteisöä, kolmas suhdetta ystävään, neljäs työkavereihin ja niin edelleen. Jokainen ympyrä tarkoittaa myös rajoja, joista Minna haluaa muistuttaa.
– On tärkeää ymmärtää, mistä voi puhua kenenkin kanssa ilman että rikkoo näitä ääneen lausumattomia rajoja. Minna sanoo.
– Esimerkiksi jos on ollut paha riita puolison kanssa, tulisi ehkä mieleen purkaa riidan kulku yksityiskohtaisesti ystävälle tai vaikka äidille. Mutta sitten kun riita puolison kanssa on selvitetty, myrkky on kuitenkin valunut jo suhteen ulkopuolelle. Se, josta on puhuttu ikävään sävyyn, ei koskaan saa tilaisuutta puolustautua tai puhdistaa mainettaan.
Samalla tavalla rajat on syytä muistaa myös esimerkiksi suhteessa aikuisiin lapsiin. On hetkiä ja asioita, joiden kohdalla isovanhemman pitää ymmärtää, että aikuisella lapsella ja hänen perheellään on omat rajat.
– Ei esimerkiksi pidä ottaa roolia aikuisen lapsen parisuhdekriisissä. Vaikeassa tilanteessa voi auttaa perheen lasten hoitamisessa, antaa taloudellista tukea tai vaikka neuvoa menemään puhumaan ammattilaiselle. Voi sanoa, että nämä ovat teidän kahden välisiä asioita, teidän pitäisi puhua niistä keskenänne.
Hän neuvoo isovanhempaa kysymään lapsiperheeltä, että miten toivotte minun auttavan. Suurilta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin, jos tämä kysymys esitettäisiin useammin muutenkin.
5. Ennemmin aikalisä kuin välit poikki
Ihmissuhteissa tunteet räiskyvät. Läheiset ihmiset ovat meille niin tärkeitä, että he houkuttelevat meistä esiin parhaan mutta myös pahimman. Silloin olisi tärkeää muistaa rauhoittua ennen kuin sen kaiken purkaa ulos.
– Kun molempien sykkeet ovat satasen tasolla, lähestytään vaaran paikkaa. Pyörremyrsky kannattaa laittaa poikki ja sanoa: sopiiko että palataan tähän, mutta rauhoitutaan ensin. Käyn vaikka ulkona kävelemässä.
Minna muistuttaa, että on hyvin tärkeää muistaa sanoa tämä eikä vain häipyä. Jos vain paiskaa oven kiinni ja lakkaa puhumasta, voi osua hyvin yleiseen ja toisen ehkä kaikkein kipeimpään traumaan: hylkäämisen pelkoon.
– Meillä kaikilla on lapsuuden traumoja, joita ei aina tunnista itsestään, saati toisesta. Hylkäämisen pelko on varmasti yleisin, ja siksi sitä ei saisi pahimmankaan riidan hetkellä provosoida.
Vaikka ikävää asiaa ei tekisi mieli ottaa esille hyvän tunnelman hetkellä, se pitäisi kuitenkin hoitaa loppuun. Siihen asti, että molemmista tuntuu, että nyt se tuli käsiteltyä.
6. Skaalaa omaa käytöstäsi
Erilaiset temperamentit, rytmit ja käytöstavat törmäävät ihmissuhteissa aina. Silti me tulemme toimeen keskenämme enimmäkseen ihan hyvin. Mikä salaisuus on toimivissa ihmissuhteissa – tai ihmisissä, jotka tuntuvat pärjäävän kaikkien kanssa?
– Kun tunnistaa sekä oman temperamenttinsa että toisen ytimen, voi tietoisesti hienovirittää omaa toimintaansa toisen asteikolle. Esimerkiksi nopea rauhoittaa vauhtiaan ja keskittyy kuuntelemaan hitaampaa. Tällainen skaalaamisen taito on minusta aliarvostettua – se on kuitenkin äärettömän tärkeä sopeutumisen keino, Minna sanoo.
Jokaisella on oikeus olla omanlaisensa ja esimerkiksi ladata akkuja juuri itselleen sopivalla tavalla. Mutta toisen kanssa on hyvä virittäytyä taajuudelle, jonne molemmat pystyvät kurottamaan.
Lue myös: Eronnut mies listasi, mitkä 20 asiaa tekisi nyt toisin parisuhteessa – Kotiliesi.fi
