Keltaiset hampaat kuuluvat asioihin, joita herkästi hävetään, sillä stereotyyppinen kauneusihanne ei kellastumaa suosi. Moni haaveilee hohtavan valkoisista hampaista ja jopa saattaa jopa vältellä hymyilemistä, jottei oma hammassävy näy.
Hampaiden valkaisu onkin esteettinen hoitotoimenpide, jonka suosio pysyy jatkuvasti samalla, korkealla tasolla.
– Hampaita valkaistaan tänä päivänä aivan samaan tahtiin kuin parikymmentä vuotta sitten. Myös asiakaskunta on pysynyt samana, eli kaikenikäiset ihmiset haluavat valkoisempia hampaita, kertoo suuhygienisti Heidi Östergård hammashoitola Glosshymystä.
Östergård kuvailee asiakaskuntaansa: paljon nuoria aikuisia, enenevästi miehiä – ja mainittavasti myös isoäitejä, joiden lapsenlapset ovat huomauttaneet keltaisista hampaista.
Muutos ajattelussa: hampaiden valkaisu ei enää ole salaista
Ainoa muutos Östergårdin mukaan on, että hampaiden valkaisu on muuttunut sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi. Enää ei ole häpeilyn tai peittelyn aihe, että on käynyt valkaisussa.
– Valkaisusta on tullut normaali jatkumo hampaiden perusteelliselle puhdistuskäynnille. Sitä ei enää pidetä turhamaisena vaan osana yleisterveyttä, kauneutta ja hyvinvointia, ajattelee Östergård.
Hampaiden valkaisun markkinasta on vaikea piirtää kokonaiskuvaa. Toimijoita on tullut alalle paljon, ja toimenpide kuuluu eri tavalla toteutettuna niin kauneushoitoloiden kuin lääkäriasemien palveluvalikoimaan. On mahdotonta sanoa, moniko maksaa valkaistusta hymystä.
Tutkijalla on selitys, miksi hampaiden valkaisun suosiolle ei näy loppua tai edes notkahdusta.
– Kuten kauneusihanteissa yleensä, myös valkoisten hampaiden ihanteessa keskeiseksi nousee mielikuva puhtaudesta, elinvoimaisuudesta, hyvyydestä, terveydestä ja nuoruudesta. Nämä ovat asioita, joita arvostamme nyky-yhteiskunnassa korkealle, ja valkoiset hampaat edustavat näitä kaikkia, sanoo mediatutkija Kaisu Hynnä-Granberg Turun yliopistosta.
Somen kuvavirtaa selaava näkee säteilevän otannan. Hammasrivi on joko todellisuudessa hohtava, kuvankäsittelyllä hohtava tai suljettujen huulien takana. Tummempia sävyjä ei ehkä kohtaa kuin arkielämässä.
Ikään kuin olisi liu’uttu luonnollisen sävyisistä hampaista kirkkaanvalkoiseen normiin.
Tummahampaisuuteen voidaan liittää mielivaltaisia määreitä huonosta hygieniasta paheellisiin elämäntapoihin.
Valkoiset hampaat edustavat ikään kuin paheettomuutta
Useimmilla ihmisillä hammasluun väri on kuitenkin enemmän kellertävä tai harmaaseen taittuva kuin valkoinen. Hampaiden väri myös usein kellastuu iän myötä. Lisäksi hampaiden väriä tummentavat monet ruoka-aineet, kuten kahvi, tee ja punaviini sekä tupakka ja nuuska.
Monet näistä tummentavista asioista ovat paheeksi luokiteltavia, mikä osaltaan lisää valkoisten hampaiden sädekehää.
– Terveelliset elämäntavat ovat vahva ihanne tällä hetkellä. Sitä pyritään korostamaan ja viestimään kaikessa ulkonäössä, Hynnä-Granberg vahvistaa. Tämä on kauneusihanteiden seuraamisen tarkoitus yleisemminkin: viestiä muille ihmisille myönteisiksi luokiteltuja asioita itsestään.
Ihmiset ovat herkkiä lukemaan asioita muista ihmisistä heidän ulkonäkönsä perusteella, Hynnä-Granberg muistuttaa. Tämän vuoksi olemme niin herkkiä kauneusihanteille ja hanakoita pyrkimään niihin omassa ulkonäössämme.
Usein kauneusihanteet ovat hyvin vaikeita tai mahdottomia toteuttaa suurelle osalle ihmisistä. Tämä pätee esimerkiksi hoikkuusihanteeseen, sillä vain harvan vartalomuoto mahtuu aikamme ahtaaseen kehomuottiin.
– Kauneusihanteet vaikuttavat laajalti työnsaannissa ja parinmuodostuksessa, jopa ystävyyssuhteissa, Hynnä-Granberg huomauttaa.
© iStock
Kauneusihanteet täyttävä = varakas ja itsestään huolehtiva?
Hyvin usein ”jenkkihymyn” takana on hampaiden valkaisu säännöllisesti. Jos ihmisellä on valkoiset hampaat, hänen siis voidaan myös ajatella myös olevan varoissaan – jälleen yksi aikamme ihanne – sillä hampaiden valkaisu ei ole kovin halpaa lystiä.
Valkaisujen hinnat lähtevät noin sadasta eurosta ylöspäin aina useisiin satoihin euroihin saakka. Ylläpitovalkaisuja on myös tehtävä säännöllisesti, sillä tulos ei ole pysyvä.
– Valkoiset hampaat antavat kuvan varakkaasta, itsestään huolehtivasta ihmisestä, Hynnä-Granberg toteaa.
Aivan kuten ylipainoiseen ihmiseen saatetaan mielivaltaisesti liittää mielikuvia laiskuudesta ja saamattomuudesta, keltahampaisuuteen voidaan liittää ikäviä määreitä, kuten huono terveys, välinpitämättömyys omasta hyvinvoinnista tai huonot elämäntavat.
Lue myös Kotiliesi.fi: Hampaiden valkaisu on hyvä ratkaisu, jos hampaiden väri hävettää – hammaslääkäri kertoo, miten valkaisu kannattaa tehdä ja mitä vaaroja toimenpiteeseen liittyy
Kauneusihanteet ja halukkuus toteuttaa ne – valkaisu näyttää rajatapaukselta
– Kauneusihanteiden luomat ulkonäköpaineet kertovat siitä, että ihminen pelkää tulevansa tulkituksi väärin ja nähdyksi tavalla, jolla ei itse itseään näe eikä haluaisi muidenkaan näkevän. Tämän takia ulkonäön muokkaamisessa ollaan usein valmiita menemään hyvinkin pitkälle, jopa vahingollisilla tavoilla, sanoo Hynnä-Granberg.
Kaikki tavat, esimerkiksi hampaiden valkaisu, eivät välttämättä ole vahingollisia, mutta niille on uhrattava aikaa ja rahaa. Esteettisiin hoitoihin saatetaan myös liittää kielteistä leimaa, ja alentuva puhe botox-huulista ja ryppyjensä silottelijoista on tuttua.
Kuka valkaisee hampaansa ja kuka jättää ne omaan sävyynsä?
Laulaja Anna Puu sanoi Annan taannoisessa haastattelussa hyvin kuvaavasti esteettisestä ihopistoshoidostaan: ”Ilmeisesti on niin, että on ok käydä kasvohoidoissa ja käyttää erilaisia voiteita, mutta pistämisessä menee raja.” Sama ajattelu saattaa näkyä suhtautumisessa siihen, onko hampaiden valkaisu oma vai muiden juttu.
Muutosta on ilmassa:
– Hampaiden valkaisua saatettiin aiemmin pitää turhana toimenpiteenä, mutta harva enää näin ajattelee, Östergård väittää. Tämä liittyy kiinteästi yleisempään ajattelun muutokseen.
– Kun kaikki muutkin kosmeettiset hoidot ovat alkaneet yleistyä, tämäkin hyväksytään helpommin osana hampaiden kokonaisterveyden hoitoa.
Lue myös: Haaveissa valkoiset hampaat? Näin valitset tehokkaan ja turvallisen valkaisutuotteen
Aika, jona mustat hampaat olivat kauniit
Valkoiset hampaat ovat melko pysyvä kauneusihanne hoikkuuden ja nuoruuden ihannoinnin ohella.
Historiassa tunnetaan kuitenkin myös kulttuureja ja aikakausia, joissa kauneusihanteet ovat suosineen mustia tai tummia hampaita, mediatutkija Kaisu Hynnä-Granberg kertoo.
– Kaakkois-Aasiassa hampaita värjättiin 1900-luvun alkuun asti mustiksi. Mustia hampaita pidettiin kauniina ja houkuttelevina kumppaninhakumarkkinoilla. Tumman värin ajateltiin tekevän hampaista vähemmän terävän ja sitä kautta vähemmän eläimellisen näköisiä.
Toinen tummien hampaiden ihannoinnin kausi löytyy renessanssiajan Englannista. Kuningatar Elisabet oli saanut runsaalla sokerinsyönnillä hampaansa siihen kuntoon, että ne olivat karieksesta tummat.
Koska sokeri oli siihen aikaan ylellisyyttä, tavallinen kansa matki kauneusihanteensa hammaslookia värjäämällä hampaitaan tummiksi.
