Jos tilaamiaan digipalveluita tai jäsenyyksiä ei käytä, ne rasittavat kukkaroa turhaan. Joskus palvelu on tullut tilattua puolivahingossa. Yleensä ihminen kuitenkin tekee päätöksen ja tilaa palvelun.
Mitä on palveluhävikki?
Palveluhävikissä asiakas maksaa palveluista, joita ei tule käyttäneeksi. Palveluhävikkiä tulee etenkin verkkopalveluissa ja sovelluksissa, mutta muutkin palvelut voivat pyöriä sopimuksilla ja jäsenyyksillä ja jäädä vähälle käytölle.
Lue myös: Näin tunnistat epäilyttävän verkkokaupan, huijausviestin tai rakkaushuijarin
Mistä muusta kuin digipalvelusta voi tulla palveluhävikkiä?
Kuntosalin jäsenyys on monelle tuttu. Nykyään niin vaatelainaamo kuin autopesula tai optikkoketjukin tahtoo periä kuukausihintaa. Tai kännykkäliittymän sopimuksen lisänä tyrkytetään rikkoontuneen laitteen korvaava kuukausimaksu.
Joskus palvelusta koituu hyötyä. Omat kuukausimenot kuitenkin nousevat, ja jo muutaman vuoden maksulla voi saada kännykän korjatuksi tai uuden edullisen kännykän.
Miten sortuu palveluun, jota ei käytä?
Verkossa ja somessa riittää houkutuksia ja vaihtoehtoja. Algoritmit valitsevat puolestamme. Ruutu tyrkkää syötteitä, ehdotuksen näköisiä mainoksia. Huipputarjous on voimassa vain hetken! Väsynyt tai kiireinen klikkaa tilauksensa.
Joskus tilaaja on ihanneminä. Todellinen minä ei jatkuvasti rehki punttisalilla. Tai ei vain löydä Netflixistä katseltavaa.
Joku hankkii maksukanavan seuratakseen urheilukisat. Kisat kestävät joitakin viikkoja, mutta kanavasta tehdään jatkuva sopimus.
Palvelu pitäisi muistaa irtisanoa. Aina ei huomaa irtisanoa, kun yksittäinen palvelu näkyy vain pienenä summana luottokortin maksuissa.
Palveluihin voi upota huomaamatta suuria summia.
© iStock
Mitä sudenkuoppia palveluihin liittyy?
Tilaaminen on usein nopsaa ja vaivatonta. Koukkuja ovat ilmainen kokeilujakso tai alussa tuleva halvempi hinta. Silti kympin kuukausimaksusta koituu vuodessa 120 euroa ja neljästä kympin palvelusta 480 euroa.
Irtisanomisen hankaluus voi yllättää, vaikka palvelut pitäisi voida irtisanoa yhtä helposti kuin ne tilaa.
Joskus irtisanoessa pitää verkossa kulkea pitkä polku ja klikata monesti. Tätä kuluttajaviranomaiset kutsuvat pimeäksi käytännöksi, englanniksi dark patterns.
Joskus kokeilujakson jälkeinen hinta ei kunnolla selviä. Epäselvät ilmaisut ja sovelluksen piilotetut peruutusnapit ovat nekin pimeitä käytäntöjä.
Pimeä käytäntö on sekin, jos palveluntarjoaja on valmiiksi rastittanut kuluttajalle perustasoa kalliimman vaihtoehdon, mikä tosin on jo EU:n digipalvelusäädöksessäkin kielletty.
Miten palvelu irtisanotaan?
Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan palvelun irtisanominen ei saa maksaa mitään, ja palvelu pitää pystyä irtisanomaan samasta paikasta kuin sen on tilannut. Irtisanomisesta olisi hyvä jäädä itselle kirjallinen todiste, kuten sähköposti.
Monet tunnetut sovellukset pystyy onneksi nykyään järkevästi irtisanomaan. Tutustu silti jo palvelua ottaessasi sopimusehtoihin ja irtisanomisaikaan.
Määräaikaista sopimusta ei yleensä voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Moni määräaikainen sopimus sitoo vuoden, joskus jopa 24 kuukautta.
Kuluttaja-asiamiehen mukaan toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika ei saa olla kohtuuttoman pitkä, ja pisin kohtuullinen irtisanomisaika saisi olla kuukausi.
Lue myös Kotiliesi.fi: Päivi, 70, ja Saana, 39, kuuntelevat maksutta äänikirjoja – moni muukin olisi oikeutettu ilmaisiin äänikirjoihin, mutta ei tiedä palvelusta
Onko maksullinen irtisanomispalvelu verkossa huijaus?
On aina parempi irtisanoa oma tilaus suoraan palveluntuottajalta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on havainnut, että ulkomaille rekisteröidyt yritykset tarjoavat palvelutilausten irtisanomispalvelua.
Pelkästään yhdestä irtisanomispalvelusta suomalaiset ovat tehneet yli 100 valitusta Euroopan kuluttajakeskukseen ja Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Ruotsissa ja Tanskassa valituksia on tehty jo satoja.
Kuluttaja päätyy huomaamattaan irtisanomispalveluun, kun ensin hakukoneella etsii tietoa palvelun irtisanomisesta.
Kuluttaja havahtuu yleensä vasta, kun irtisanomispalvelu laskuttaa. Silti palvelua, jonka on halunnut lopettaa, ei ole välttämättä edes irtisanottu. Perusteettoman laskun voi kirjallisesti kiistää.
Voiko saada palveluita edullisesti?
Palvelun sisältöä ja hintaa kannattaa verrata. Vertailu tosin on hankalaa. Onhan joissakin palveluissa liittymismaksu, toisissa ei – ja sisällöt vaihtelevat.
On ilmaisia kokeilutarjouksia. Joissakin digipalveluissa on niin sanottuja perhejakoja, jolloin usea käyttää samaa palvelua ja hinta alenee. Yhteisestä palvelusta voi hyötyä teknisesti vähemmän taitava, kun toinen hankkii hänelle tunnukset ja vastaavat.
Tiesitkö…
• Moni palvelu edustaa ekologista kulutusta verrattuna tavaraan ja roinaan. Täysin ongelmatonta ei silti ole edes digitaalisten kulttuuripalveluiden eettisyys. Esimerkiksi äänikirjoissa korvaus kirjailijalle jää pieneksi. Toisaalta äänikirjat tekevät kirjallisuudesta saavutettavaa.
• Palvelujen energiankulutus jää helposti piiloon. Silti sovellukset ja verkkopalvelut käyttävät energiaa jo sisältöjen tuotannossa, palvelinkeskuksissa ja tiedonsiirrossa.
Kuluttaja voi kuitenkin vaikuttaa: Motiva ry:n mukaan Suomessa säästettäisiin noin 1800 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen verran energiaa, jos päivittäin sulkisimme verkkopäätelaitteet 8 tunniksi. Sovelluskin kannattaa sulkea. Kännykän ja padin jatkuvasti päällä olevat sovellukset vievät energiaa, vaikka et aktiivisesti käytä niitä.
• Palvelujen ongelmiin voi vaikuttaa. Kuka tahansa voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon nimettömänä tai nimellään ilmoituksen kuluttajansuojaa koskevasta ongelmasta.
Lähteet: Erityisasiantuntija Carita Lehtola, Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viestintäpäällikkö Paula Pessi, Kuluttajaliitto. Neuvonnan johtaja Teija Jerkku, Marttaliitto. Euroopan kuluttajakeskus, Motiva ry.
Juttu on julkaistu Vivassa 11/24.
