Asuntojen hinnat ovat nousseet itänaapurissa kolmen vuoden aikana peräti 172 prosenttia. Ukrainan sodan lisäksi nousun ajureina ovat olleet länsimaiset pakotteet ja valtion avokätinen tukipolitiikka uudisrakennusten ostajille. Venäläisten asenne asuntolainoja kohtaan on ollut kyseenalaistava aina Neuvostoliiton hajoamisen ajoista lähtien. Kommunismin kansakuntaan istuttama ajatus ”velkaorjuudesta” on ajanut venäläiset säästämään rahaa sukanvarteen asunnon käteisostoa varten. Presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt muuttamaan asenteita asuntolainamyönteisemmiksi jo parinkymmenen vuoden ajan siinä kuitenkaan onnistumatta. 2020-luvulla asenteet ovat kuitenkin lähteneet muuttumaan ainakin maan suurkaupungeissa. Tähän on vaikuttanut maan aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja valtion jakamat avokätiset tuet uudisrakentajille ja uusien rakennusten ostajille.
