Miten otsaan voikin nousta niin kivulias finni! Tätä ihmetteli Tiina Thil, 71, kun kulmakarvan ja tukanrajan väliin ilmestyi kipeä pahkura. Oudon finnin arvoitus selvisi jo seuraavana päivänä, kun otsalle nousi monta vesikelloa, ja kämmenen kokoinen alue otsalla alkoi punoittaa ja kipuilla.
”Tiesin heti, mistä on kyse, sillä olin nähnyt vyöruusurokahtumia eräällä tutullani pari vuotta aiemmin”, Tiina sanoo.
Sitä hän ei osannut arvata, että kyseessä olisi toistuva vyöruusu.
Vyöruusu on yleinen infektio- eli tulehdustauti, joka puhkeaa yleensä iholle – joskus myös limakalvoille, silmiin ja harvoin hermostoon. Iholla vyöruusu oirehtii kivuliaasti ja melkein aina vain toisella puolella kehoa, nimensä mukaisesti vyömäisinä vesirakkulakertyminä. Tavallisimmat alueet, joille vyöruusu ilmestyy, ovat keskivartalo, kasvot ja raajat.
Vesikellojen ilmaannuttua Tiina lähti kiireen vilkkaa lääkäriin.
”Lääkäri vahvisti diagnoosin ja määräsi minulle viruslääke asikloviiria suun kautta otettavina tabletteina. Lääke auttoi jo muutamassa päivässä, mutta otsan kosketusarkuus jäi peräti vuoden riesaksi.”
Lue myös: Vyöruusurokote on ainut tapa ehkäistä kivulias tulehdustauti – kenen se kannattaa ottaa?
Hermosärky kiusasi pitkään vyöruusussa
Otsalla tuntuva arkuus oli seurausta vyöruusuinfektiosta – sen jälkitauti. Tämä jälkitauti tunnetaan termillä post-herpeettinen neuralgia eli hermosärky. Vaikka Tiinan infektio parani aikanaan, arkuutena tuntuva hermokipu jäi.
Pahimmillaan esimerkiksi tukan peseminen tuntui Tiinasta kivuliaalta, samoin rentouttavaksi tarkoitettu päähieronta kampaajalla.
”Kipeä alue ulottui osaksi hiusten puolelle. Onneksi pärjäsin tuon vuoden talven ilman pipoa ja myssyä, sillä otsalle en olisi voinut laittaa mitään”, Tiina muistelee.
Hän tiedostaa kuuluneensa vyöruusun riskiryhmään, johon kuuluu valtaosa suomalaisista. Vyöruusu on sairaus, jossa elimistöön jäänyt vesirokkovirus herää uudelleen. Jokainen, joka on sairastanut vesirokon, voi sairastua myöhemmin vyöruusuun.
”Minä sairastin lapsena vesirokon erittäin vaikeana. Kuume oli korkea ja rakkuloita valtavasti. Muistan, miten kutisin aivan hirveästi.”
Vesirokkovirus on varsin ovela tapaus. Se majailee oireita aiheuttamatta usein vuosikymmeniä selkärangan juurihermojen sisällä, ja puolustusjärjestelmämme pitää viruksen hallinnassa. Jos puolustusjärjestelmä jostakin syystä pettää, voi virus aktivoitua ja aiheuttaa aikuisella vyöruusun. Mitä enemmän ikää kertyy, sitä todennäköisemmin vyöruusu puhkeaa.
”Minulla ei tiettävästi ollut taudille altistavia tekijöitä, mutta stressiä kylläkin. Ei ole tiedossa, minkä verran se vaikutti vyöruusun puhkeamiseen.”
Toistuva vyöruusu tuli Tiinalle yllätyksenä.
© Sara Pihlaja
Toistuva vyöruusu yllätti
Tiina ei ehtinyt olla oireettomana kokonaista vuottakaan, kun seuraavana vuonna tapahtui jotakin odottamatonta. Tiina sai kokea käytännössä, mitä tarkoittaa vyöruusun uusiutuminen. Toistuva vyöruusu on varsin harvinaista, joskaan ei tavatonta.
”Tällä toisella kerralla kipu iski oikeaan kylkeeni äkillisenä kirvelynä ja punaisena ihottumana. Kipu oli niin kova, että itkin. Kylkeen ei voinut koskea millään tavalla, jopa yöpaitakankaan hipaisu sattui.”
Tiina kuvaa vyöruusukipua lähinnä sellaiseksi, kuin kyljessä olisi paha palovamma.
”Kuka tahansa, joka on polttanut itsensä vähemmässäkin määrin, tietää, miten vaikeaa palovammakipu on. Ja minulla tuota kipua oli kyljessäni kahden kämmenen kokoisella alueella. Oli mahdotonta paneutua yöpuulle, kun minkäänlainen asento ei ollut hyvä.”
Rakkulat eivät tällä kertaa ehtineet puhjeta, sillä Tiina tiesi heti, että tauti oli palannut. Hänellä oli kotona varalla viruslääke asikloviiria, ja hän aloitti lääkityksen viipymättä.
”Otin viruslääkettä hirmuisia annoksia, ja viikossa olo alkoi helpottaa. Sillä kertaa hermosärkyä ei onneksi jäänyt.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Paulin, 53, korvalehdet alkoivat kutista, sitten ne turposivat: ”Aluksi hoitohenkilökunta vähätteli oireitani
Rokotteen esteenä hinta
Vyöruusuun on rokote, jota suositellaan yli 50-vuotiaille sekä niille, joilla on jokin immuunipuolustusta heikentävä perussairaus tai lääkitys. Kun toinenkin vyöruusuinfektio otti ja laantui tehokkaan lääkityksen avulla, Tiina ei rokotetta edes harkinnut.
”Rokote on sen verran kallis, että minulla ei eläkeläisenä ole siihen varaa. Jos tauti iskisi vielä kolmannenkin kerran, luotan siihen, että selviän taas lääkkeillä.”
Tiina painottaa selviytyneensä kummastakin infektiosta mielestään jokseenkin siedettävin seurauksin.
”Myös veljeni sairasti aikoinaan vyöruusun, ja hänellä tauti oli ihan kamala. Veli meni todella huonoon kuntoon. Tiedän ihmisiä, joilla kasvojen seudun vyöruusu on levinnyt silmään ja uhannut jopa näkökykyä. Se onkin sitten jo todella vakava juttu.”
Tiinalle kaksi kertaa sairastettu infektiotauti eli toistuva vyöruusu on opettanut ainakin sen, että kipu ei jalosta.
”En usko vanhaan hokemaan, että se, mikä ei tapa, muka vahvistaisi ihmistä jollakin lailla. Minusta tällaiset uskomukset ja vanhan kansan hokemat ovat tuskan vähättelyä. Kipu vain haurastuttaa”, hän sanoo.
Sairaudet ja elämässä eteen tulevat vastoinkäymiset ovat Tiinan mukaan väistämättömiä tosiasioita, mutta niiden koetellessa voi ympäriltään etsiä myös hyvää ja kaunista.
”Minulle luonto on voimavara, ja valokuvaan sitä harrastuksenani ja omaksi ilokseni. Minua viehättävät luonnon valot ja varjot ja luonnossa näkyvä monimuotoisuus. Esimerkiksi sulavasta lumesta voi löytyä ihmeellisiä kuvioita, joita tallennan mieluusti kuviini.”
Vyöruusu
• Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektiotauti. Sitä esiintyy yleisimmin ikääntyneillä.
• Tauti on monivaiheinen: ensiksi ilmaantuu kipu, joka voi kestää viikon tai pari ennen kuin punoitus ja vesirakkulat kehittyvät. Tauti kestää yleensä 2–4 viikkoa, ja taudinkuva voi olla hyvinkin vaihteleva. Vyöruusu voi oirehtia yhdellä lievästi, toisella niin että tarvitaan sairaalahoitoa.
• Vyöruusuun voi liittyä vaikeaa hermokipua. Ensivaiheen kipu laantuu pois, mutta kivuliaat ja pitkäaikaiset hermosäryt eli niin sanottu post-herpeettinen neuralgia voi jäädä jopa vuosien riesaksi.
• Vyöruusurokote on suunnattu yli 50-vuotiaille. Rokote ei kuulu yleiseen rokoteohjelmaan eli se pitää maksaa itse. Kerran otettava rokote maksaa noin 180 euroa. Kaksi kertaa otettava rokote maksaa noin 2 x 208 euroa. Halvempi rokote ei sovi immuunipuutteisille. Kaksi kertaa otettavan rokotteen on arvioitu ehkäisevän noin 90-prosenttisesti vyöruusua, kerran otettavan noin 60-prosenttisesti. Rokotteeseen tarvitaan resepti.
Asiantuntijana ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava HUS:sta.
Juttu on julkaistu Vivan numerossa 10/2024.
