Home » Yhden yön juttu pitkän parisuhteen jälkeen oli voimaannuttava kokemus: ”Verkkariäidistä tulikin haluava ja haluttava nainen”

Yhden yön juttu pitkän parisuhteen jälkeen oli voimaannuttava kokemus: ”Verkkariäidistä tulikin haluava ja haluttava nainen”

”Olin 18 vuotta yhdessä mieheni kanssa, kunnes tuli ero. Suhteemme oli hyvä, mutta kaatui arjen erilaisuuteen. Ero oli kova paikka, ja olin tiukasti sitä mieltä, ettei koskaan enää ketään. Pettymyksen ja turvallisuudentunteen murenemisen tunteet olivat vahvasti pinnalla, enkä nähnyt mahdolliseksi kenenkään muun kanssa sellaista läheisyyttä ja rakkautta, jota seksin harrastaminen on.

Kuitenkin jo parin kuukauden kuluttua tapasin illanistujaisissa vanhan tutun, jonka kanssa oli heti molemminpuolista vetovoimaa. Se tapahtui täysin yllättäen. Illanviettoon mennessäni en olisi ikinä uskonut, että mitään sellaista voisi tapahtua. Vielä silloinkaan, kun miehen kanssa jo juttelimme ja tunsin vetovoiman välillämme, en ollut varma, olisiko minusta siihen. Uskaltaisinko antautua haluamiselle ja aktiivisesti ajaa tilannetta siihen?

Kävi ilmi, että uskalsin. Lähdimme illanvietosta hotelliin ja vietimme yön yhdessä. Siinä tilanteessa en ehtinyt hirveästi pohtia tilannetta, se oli niin vahvaa hullaantumista ja huumaantumista. Halusin häntä, mutta en siksi, että olisin rakastanut häntä, vaan koska olin nainen, joka halusi. Hetki vei täysin mennessään.

Lue myös: 11 vuotta suhteessa, jossa seksielämä ei ollut tyydyttävää – vasta ero auttoi ymmärtämään: ”Minulle ei riitä sängyssä yksi mies”

Vartalon kemia ja intohimo voimaannutti

Sen verran ehdin ajatella, että miten vieras voikin tuntua näin hyvältä. Pitkässä suhteessa olin tottunut siihen, että kosketus on rakkaudellista kiinnipitämistä ja hellää, ihanaa että olet siinä -tyyppistä kosketusta. Tässä kiinnipitäminen oli vartalon kemiaa ja intohimoa. Näitä kosketuksia on vaikea vertailla, enkä halunnutkaan sitä tehdä. Ai näinkin voi koskettaa, ennemminkin ajattelin. Kumpikin tuntui hyvältä.

Jos tapahtumalle pitäisi antaa jokin otsikko, se olisi voimaantuminen. Sillä sitä se todella oli! Eron prosessointi oli minulla siinä vaiheessa vielä kesken ja meni huiman askeleen eteen päin sinä yönä. Sain varmuuden siitä, että minä pärjään ja kelpaan. Yhtäkkiä se verkkariasuinen kotiäiti, joka olin pitkään ollut, olikin nainen, jolla oli oikeus haluta ja olla haluttava.

Isosti vaikutti myös arvostus, jota uudelta seksikumppanilta sain sinä yönä ja jälkeen päin. Ex-mieheni oli toki myös aina arvostanut minua, mutta että sain arvostusta nyt vieraalta mieheltä, oli erityisen voimaannuttavaa.

Voimaantuminen näkyi myös päällepäin. Hotelliyön jälkeisenä päivänä tapasin läheisen ystäväni, jolla ei ollut etukäteen mitään tietoa tapahtuneesta ja jolta halusin myös pitää asian salassa. Hän kysyi heti minut nähdessäni, mitä minulle oli tapahtunut, kun näytin niin tasapainoiselta ja voimaantuneelta.”

Lue myös Kotiliesi.fi: 40 vuotta yhdessä: ”Seksi on koko ajan vain parantunut”


Voimaantuminen voi näkyä myös päällepäin. Kuvituskuva.

© iStock

Amorin Oy:n toimitusjohtaja ja erityistason seksuaaliterapeutti Susanna Alhonkoski kommentoi:

”Pitkän liiton jälkeen pelkona helposti on, osaako enää olla jonkun toisen kanssa. Ex-puolison kanssa on ehkä kasvettu nuoruudesta aikuisuuteen, ja kun suhde päättyy, voi yhteys itseenkin olla hetkeksi kadoksissa. On tavanomaista pohtia, löydänkö enää ketään tai haluanko edes löytää. Jotkut voivat päätyä ratkaisuun, että on parempi olla yksin ainakin toistaiseksi. Silloin on ymmärrettävää, että äkillinen hullaantuminen voi yllättää.

Seksuaalisuus on parhaimmillaan ihmisen voimavara. Sen ymmärtämiseen ei välttämättä tarvita seksiä – saati eroa ja yhden illan juttua, mutta tunne omasta upeudesta ja haluttuna olemisesta voi olla erityisen merkityksellinen ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Niin kuin saimme lukea, sillä on parhaimmillaan kauaskantoiset seuraukset myös muihin elämän osa-alueisiin.

Tästä voimavarasta ja sen tuomasta energiasta saivat osansa niin ystävä kuin myös varmasti lapset sitten, kun äiti palaa kotiin ja pukee verkkarit takaisin ylleen.”

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 25-26/2024.

Selaa ylöspäin