Ruokailun ja riittävän ravinnonsaannin merkitys korostuu etenkin silloin, kun elämässä on vaikeaa ja on sopeuduttava isoon elämänmuutokseen, esimerkiksi leskeksi jäädessä tai puolison muuttaessa hoitokotiin. Elämän murroskohdassa riittävästä syömisestä huolehtiminen voi usein olla haastavaa. Toisaalta ruoanlaittaminen auttaa pitämään kiinni arjesta ja tuo muuta ajateltavaa. Uuden oppimisesta voi myös saada iloa.
Ruoka- ja ravitsemusasioiden kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen Marttaliitosta kertoo, miten huolehtia syömisestä yksin jäämisen jälkeen.
Lue myös: Anja lopetti tutun ruoka-aineen käytön miehen kuoleman jälkeen – nyt vatsa voi paremmin kuin koskaan
Mitä kannattaa muistaa, kun on jäänyt yksin vastaamaan ruokahuollosta?
Mikäli toinen on vastannut kodin ruokahuollosta, eikä itsellä ole siihen rutiinia, voi yksin jäätyään joutua opettelemaan paljon uutta. Uudessa elämäntilanteessa itselleen kannattaa pyrkiä olemaan mahdollisimman armollinen ja joustava.
Riittävästä ravinnonsaannista ja säännöllisestä ateriarytmistä on tärkeää huolehtia, vaikka ruokahalu olisikin tilapäisesti heikompi. Silloin kannattaa satsata ruokaan, joka on itselle tuttua ja maistuvaa. Mikäli ruoan valmistaminen vain itselle tuntuu hankalalta ja siihen on vaikea löytää motivaatiota, tilannetta voi helpottaa kutsumalla ystäviä syömään tai aterioimalla heidän luonaan.
Ruokailuun voi hakea vaihtelua myös lounastamalla välillä kodin ulkopuolella. Jos on mahdollisuus käydä lounaalla kaupungilla tai palvelutalossa, sitä kannattaa hyödyntää.
Miten ruokaa kannattaa ostaa, ettei sitä jäisi yli?
Jos on tottunut ostamaan ruokaa isommalle perheelle, uudessa elämäntilanteessa voi huomata, että tiettyjä elintarvikkeita kuluukin huomattavasti aiempaa vähemmän. Niissä tilanteissa myös ruokahävikkiä voi syntyä helpommin.
Vaikka ruokaostoksissa kannattaa pyrkiä suunnitelmallisuuteen, jottei ruokahävikkiä pääsisi syntymään, itselleen ei kannata olla turhan ankara. Ruokahävikkiä voi elämänmuutoksen keskellä syntyä helpommin, eikä sille aina voi mitään. Jos jotain tulee ostettua liikaa, seuraavalla kerralla kaupassa tietää sitten jo ostaa vähemmän.
Mitkä ovat hyviä vaihtoehtoja yksin ruokailevalle?
Makaroni- ja kaalilaatikko tai muut laatikkoruoat sekä erilaiset keitot ovat oivallisia vaihtoehtoja yksin aterioivalle. Niiden valmistaminen on edullista, ja niitä voi tehdä kerralla isomman satsin ja säilöä loput pakkaseen.
Isomman annoksen valmistamisessa on se etu, ettei ruokaa tarvitse laittaa joka päivä. Laatikkoruoissa kannattaa suosia 4–6 henkilön annoksia.
Kastikkeita, pastaa, perunaa ja riisiä voi keittää totuttelun jälkeen helposti vain sen määrän, jonka tietää kerralla syövänsä.
Yksinsyövän kannattaa hyödyntää ruoanlaitossa myös erilaisia puolivalmisteita ja säilykkeitä. Mikroruokiakaan ei ole syytä arkailla. Niissä on näppärät annoskoot yhdelle syöjälle ja niiden avulla saa kaivattua helpotusta arjen ruokahuoltoon.
Pakastekasvikset ovat yksin ruokailevalle oiva vaihtoehto, sillä niitä voi ottaa pussista vain tarvittavan määrän ja laittaa loput pussinsulkijan kanssa pakastimeen odottamaan seuraavaa kertaa. Pakastekasvikset eivät pääse pilaantumaan toisin kuin tuorekasvikset, joita ei välttämättä aina ehdi käyttää loppuun, ennen kuin ne ovat jo pilalla.
Lue myös Kotiliesi.fi: Nämä 5 valmisruokaa ovat suomalaisten suosikkeja – ravitsemustutkija arvioi ateriat ja löysi klassikosta hyvää sanottavaa
Miten ylijäänyt ruoka kannattaa säilöä?
Ylijäänyt ruoka kannattaa jäähdyttää hyvin ja laittaa jääkaappiin, jos tietää syövänsä sen loppuun parin seuraavan päivän aikana. Jos ei ehdi tai halua syödä ruokaa tulevina päivinä, se kannattaa jäähdyttää heti tuoreeltaan ja laittaa suoraan pakkaseen. Ruoka kannattaa pakastaa valmiina annoksina rasiaan, jolloin annokset voi ottaa helpommin suoraan käyttöön. Ruoka säilyy pakkasessa ainakin muutaman kuukauden.
Juttu on julkaistu Vivan numerossa 8/2024.
