Vuoden aikana 12 kuukauden euribor on noussut 3,815 prosenttiyksikköä. Se tekee tuntuvan lovin opiskelijan kukkaroon.
Opintolainaa on jo vuosia kuvailtu Suomessa ”ilmaiseksi rahaksi” sen matalan korkotason takia.
Väitteellä ei ole tosin enää vahvoja perusteita, kun opintolainan korkoihin tuli järjetön piikki viime joulukuussa. Opintolainojen korko pomppasi korkealle vuoden 2022 lopulla, kun euribor kipusi yli kolmeen prosenttiin.
Se näkyy suoraan myös opiskelijoiden pankkitileillä. Kun vuosi sitten joulukuussa korkomaksuja lähti 10–20 euroa, nyt summa pyöri sadoissa euroissa. Korot eivät myöskään näytä hetkeen olevan laskusuunnassa.
”Tilanne on huolestuttava”
Opintolainojen yleisimpänä viitekorkona käytetään 12 kuukauden euriboria. Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen kommentoi Ylelle viime kesäkuussa, että opintolainojen uusista nostoista 95 prosenttia on euriborsidonnaisia.
Viime vuoden tammikuussa vuoden euribor oli –0,499 prosenttia. Nyt vuosi myöhemmin 2. tammikuuta euribor oli 3,316 prosenttia. Nousua on tullut vuodessa siis 3,815 prosenttiyksikköä.
Opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut. Syitä kasvuun ovat opintotukileikkaukset, opintotuen ostovoiman heikentyminen ja lainan matala korkotaso.
Nyt opiskelijoita kuitenkin huolettaa, miltä opintovelallisten talous näyttää tulevaisuudessa, kertoo Emmi Lainpelto. Lainpelto on ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan Samokin viime kauden puheenjohtaja.
– Korot ovat nousseet nyt huomattavasti ja se vaikuttaa monen opiskelijan taloudelliseen tilanteeseen, kertoo Lainpelto.
Opintolainan korkoja ei makseta silloin, kun saa opintotukea. Opintolainan korkoa maksavat usein vastavalmistuneet ja korot maksetaan aina 15. päivä kesäkuuta ja joulukuuta.
– Opintolainaa on markkinoitu melkein ilmaisena lainana. Mutta moni on joutunut nyt huomaamaan, ettei se ole enää näin. Tilanne on huolestuttava, Lainpelto sanoo.
Lainpelto kertoo, että tiukassa tilanteessa Kelalta on mahdollista hakea korkotukea. Korkotuessa on tuloraja ja esimerkiksi lapsettoman opiskelijan tuloraja on 1 457 euroa kuukaudessa.
Korkokatto opintolainaan?
Lainpellon mukaan opiskelijat, jotka eivät maksa vielä opintolainaa takaisin, ovat huolestuneita siitä, millaiset korot valmistumisen jälkeen odottavat.
Lisäksi Lainpellon mukaan on pohdittu, laskeeko lainanoton määrä korkojen nousun myötä. Lainpelto kuitenkin tuo esiin, että laina on monelle pakollinen, koska opiskelijoiden toimeentulon taso on niin matalalla.
– Lainaa on aika pakko ottaa, ellei käy opintojen ohella töissä. Se taas vaikuttaa opiskelijoiden uupumiseen enemmän. Ja valmistumisen jälkeen huomaa, että esimerkiksi asuntolaina ei ole niin yksiselitteinen asia, jos on valmistuessa jo suuret opintolainat. Varsinkin kun korkeakoulusta valmistuu hyvin eri palkkatasoisiin ammatteihin.
Samok toivoo, että opintolainaan tulisi pian korkokatto. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on ehdottanut korkokattoa tai vastaavaa korkosuojaa opintolainoihin.
Korkokatolla asetettaisiin lainan korolle yläraja. Näin opintolainaa nostanut henkilö ei maksaisi suurempaa korkoa, vaikka viitekorko nousisi.
– Korkokaton puolesta olemme pitäneet ääntä ja jatkossakin aiomme ajaa sitä, Lainpelto kertoo.
Opiskelijoiden etua ajavan Samokin mukaan opiskelijoiden taloudellinen tilanne on heikentynyt nopeammin kuin vuosikymmeniin. Siksi myös opiskelijoiden toimeentuloon tarvitaan muutosta.
– Samokin yksi suurimpia tavoitteita on, että opintotuki nousisi sadalla eurolla. Se vaikuttaisi myös perustoimeentuloon ja vähentäisi lainapainetta edes vähäsen, Lainpelto kertoo.
– Opintotukea leikattiin muutama vuosi sitten ja se laahaa paljon jäljessä elintasokustannusten tasosta. Tämä hankaloittaa opiskelijoiden taloutta.
