Lihaskramppi eli suonenveto on tuttu vaiva usealle meistä. Monet hoitavat lihaskramppeja magnesiumia nappailemalla – turhaan. Lääkäri kertoo paremman keinon ennaltaehkäistä ja hoitaa kivulias lihaskramppi.
Suonenveto eli lihaskramppi tarkoittaa kivuliasta, tahdosta riippumatonta lihassupistusta.
– Yleensä lihaskramppi esiintyy öisin tai heräämisvaiheessa, mutta voi tulla myös rasituksen jälkeen. Myös liian nopea liikkeellelähtö saattaa provosoida lihaskrampin, Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino selvittää.
Duodecim Terveyskirjaston mukaan noin kolmasosa 60–70-vuotiaista kärsii toistuvasta lihaskrampista eli kansankieliseltä nimitykseltään suonenvedosta. Lihaskramppi onkin yleinen etenkin yli 50-vuotiailla, mutta satunnaisia lihaskramppeja esiintyy nuoremmillakin.
Yleisemmin lihaskramppi esiintyy pohkeessa, sillä pohjelihas on usein kovimman rasituksen kohteena. Myös takareisi ja jalkaterän lihakset ovat alttiita lihaskrampeille. Lihaskramppi voi esiintyä myös yläraajoissa ja vartalossa.
– Lihaskrampin yhteydessä lihasta kannattaa venyttää ja hieroa. Se helpottaa kipua ja saattaa laukaista krampin nopeammin, Heino neuvoo.
Huolehdi nestetasapainosta
Lihaskrampin tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta sen arvellaan johtuvan lihaksen hapenpuutteesta, esimerkiksi rasituksen aiheuttamasta lihassäievauriosta, tai jos happamia aineenvaihduntatuotteita on kertynyt lihakseen eli rasituksesta palautuminen ei ole ollut riittävää.
– Elektrolyyttihäiriöt, eli kaliumin ja natriumin puute, sekä nestehukka voivat altistaa lihaskrampeille. Myös alkoholi ja runsas kahvinjuonti altistavat lihaskrampeille.
Ad
Monen päähän pinttynyt ajatus on, että suonenveto olisi ehkäistävissä magnesiumia nauttimalla. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Magnesiumilla ei ole todettu olevan vaikutusta lihaskramppien ennaltaehkäisyssä. Se on urbaanilegenda. Suomalainen, joka syö tavanomaista ruokaa, ei tarvitse mitään muuta lisäravinnetta kuin D-vitamiinia talvikaudella, Heino painottaa.
Sen sijaan nesteitä on hyvä muistaa nauttia riittävästi: 2–2,5 litraa päivässä, urheilun yhteydessä enemmänkin.
Suonenveto eli lihaskramppi voi iskeä, jos kehon nestetasapaino ei ole kunnossa. Pidä siis huoli, että juot joka päivä vettä vähintään 2–2,5 litraa.
Suonenveto voi olla oire sairaudesta
Lihaskrampit eivät itsessään ole vaarallisia: ne eivät aiheuta raajaan veritulppaa tai kuoliota. Koska lihaskramppien taustalla voi kuitenkin olla jokin perussairaus, on toistuvien lihaskramppien vuoksi hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
– Esimerkiksi tietyt munuais- ja maksasairaudet sekä kilpirauhasen vajaatoiminta saattavat oireilla lihaskramppeina. Myös neurologiset sairaudet saattavat aiheuttaa lihaskramppeja.
Lääkärin vastaanotolla selvitetään perussairaudet, alkoholin- sekä kahvinkulutus ja tutkitaan, onko raajoissa tunto-ongelmia, turvotusta, suonikohjuja tai lihaskatoa. Lisäksi verinäytteestä tutkitaan muun muassa veren sokeri- sekä kilpirauhasarvot.
– Jos mitään selittävää tekijää ei löydy, tyydytään seuraamaan tilannetta joskus pitkiäkin aikoja. Hyvin yleistä on, että lihaskramppien taustalta ei löydy mitään yksittäistä sairautta, joka tulisi hoitaa, Heino päättää.
