Vainajan sisarpuoli on hävinnyt testamenttikiistan Oulun käräjäoikeudessa.
- Mies testamenttasi omaisuutensa ystävälleen.
- 18 kuukautta myöhemmin mies teki testamentin sisarpuolensa hyväksi.
- Ystävän mukaan sisarpuolen hyväksi tehty testamentti oli pätemätön.
Pohjois-Pohjanmaalla asunut 75-vuotias eläkeläismies teki vuonna 2013 testamentin 32-vuotiaan ystävänsä hyväksi. Miehet olivat olleet kalastus- ja marjastuskavereita sekä ystäviä jo nuoremman miehen lapsuudesta asti.
Asianajotoimisto laati testamentteja kaksi kappaletta, kummallakin miehelle oman kappaleen.
Eläkeläinen oli tehnyt nuoren ystävänsä hyväksi testamentin jo vuonna 2003. Ainoa muutos asiakirjojen välillä oli se, että uuteen testamenttiin lisättiin toissijaisiksi edunsaajiksi ystävän lapset.
Yleisvaltakirja sisarpuolelle
Heinäkuussa 2014 eläkeläinen kirjoitti sisarpuolelleen yleisvaltakirjan pankkiasioiden hoitoon. Seuraavan vuoden huhtikuussa sisar yritti vahvistaa valtakirjan maistraatissa edunvalvontavaltuutukseksi.
Maistraatti ei käsitellyt asiaa, koska sisaren saama valtakirja ei ollut edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain mukainen asiakirja.
18 kuukautta testamentin teosta, elokuussa 2014, eläkeläinen allekirjoitti uuden testamentin sisarpuolensa hyväksi.
110 469 euron omaisuus
Eläkeläisen kuoltua 2020 hänen sisarpuolensa toimi pesänilmoittajana.
Ystävä antoi 2013 tehdyn testamentin naiselle tiedoksi. Nainen ei kertonut ystävälle 2014 tehdystä testamentista, perunkirjoituksen ajankohdasta tai siitä, ettei ystävää kutsuta tilaisuuteen.
Ystävän mukaan hän sai tietää toisesta testamentista keskusteltuaan uskottuna miehenä toimineen pankkilakimiehen kanssa.
Vainajan omaisuus on perukirja-arvon mukaan 110 469 euroa.
Vastoin tekijän tahtoa
Kiista kahdesta testamentista päätyi Oulun käräjäoikeuden puitavaksi.
Ystävä vaati 2014 tehdyn testamentin julistamista pätemättömäksi. Testamentin tekohetkellä sen tekijä oli ollut hänen mukaansa muistisairauden vuoksi oikeustoimikelvoton.
Lisäksi ystävän mukaan testamentin oli todennäköisesti laatinut testamentin saaja tai hänen lähipiirinsä. Testamentintekijä ei ollut itse sitä tehnyt.
Ystävä vetosi hallussaan olleeseen alkuperäiseen testamenttikappaleeseen. Toinen alkuperäisistä kappaleista oli hänen mukaansa hävinnyt vastoin sen tekijän tahtoa ja tarkoitusta.
Ystävän mukaan sisarpuoli oli saanut testamentin haltuunsa ja hävittänyt sen.
Laatija epäselvä
Sisarpuoli puolestaan vaati 2013 tehdyn testamentin toteamista tehottomaksi. Sen jälkeen oli tehty uusi, vanhan asiakirjan peruuttanut testamentti. Vainajan irtaimistossa ei ollut 2013 testamentin alkuperäiskappaletta, vaan se oli hävitetty.
Oulun käräjäoikeus kiinnitti huomionsa siihen, että toisin kuin aikaisemmat testamentit, viimeisintä ei ollut tehty asianajotoimistossa.
Viimeisen testamentin laatija jäi oikeudessa epäselväksi.
Eläkeläinen ei ollut voinut testamenttia itse laatia. Asiakirja oli tehty tietokoneella, mutta eläkeläisellä ei sellaista ollut. Sisarpuoli puolestaan kiisti laatineensa testamentin tai olleensa siitä millään tavalla tietoinen.
Oikeustoimikelvoton
Esitetyn todistelun ja lääkärinlausuntojen perusteella käräjäoikeus katsoi eläkeläisen olleen oikeustoimikelvoton jo kesä-heinäkuussa 2014. Testamenttia laadittaessa elokuussa 2014 eläkeläisen muistisairaus oli edennyt keskivaikeaksi dementiaksi.
Käräjäoikeuden mukaan sairaus oli vaikuttanut testamentin sisältöön. Eläkeläisen aikaisempi, pitkäaikaisesti voimassa ollut testamenttaustahto ystävälleen oli muuttunut kokonaan toiseksi vain puoltatoista vuotta myöhemmin.
Mielenmuutokselle ei oikeudessa esitetty minkäänlaista näyttöä tai selitystä.
Todistajan kertomuksen mukaan eläkeläinen oli aikaisemmin todennut, etteivät sukulaiset saa hänen perintöään.
Löytyi arkusta
Sisarpuoli kertoi löytäneensä 2014 tehdyn testamentin velipuolensa asunnossa olevasta arkusta. Hän oli vienyt arkun kotiinsa juhannusaattona 2016, mutta käynyt siinä olevia papereita läpi vasta loppukesästä. Hän ei ollut aikaisemmin tiennyt testamentin olemassaolosta.
Nainen kertoi myös, ettei ollut käynyt kaikkia arkussa olevia asiakirjoja läpi, joten oli mahdollista, että 2013 testamentin toinen kappale oli edelleen arkussa.
Muuttunut kertomus
Käräjäoikeus kiinnitti huomionsa naisen muuttuneeseen kertomukseen. Toisin kuin oikeudessa, oikeudelle aikaisemmin lähetetyn asiakirjan mukaan sisarpuoli kertoi saaneensa tietää testamentista vasta velipuolensa kuoleman jälkeen.
Käräjäoikeus piti todennäköisempänä sitä, että eläkeläisen hallussa ollut 2013 testamentti oli hävinnyt ilman hänen myötävaikutustaan ja peruuttamistarkoitusta kuin sitä, että hän olisi sen tarkoituksellisesti hävittänyt.
Käräjäoikeus julisti elokuussa 2014 sisarpuolen hyväksi tehdyn testamentin pätemättömäksi. Perinnönjaon perustaksi voidaan käräjäoikeuden mukaan ottaa ystävän säilyttämä testamentti vuodelta 2013.
Käräjäoikeus velvoitti kanteensa hävinneen naisen korvaamaan ystävän oikeudenkäyntikuluja yhteensä 26 278 euroa korkoineen.
