Translain tiukin äänestys käytiinkin lasten itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta – Tästä on kyse
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona äänin 113–69 uuden translain. Translain tiukin äänestys käytiin kuitenkin lakiesityksen toisesta lausumasta.
Lausuman mukaan hallituksen tulee arvioida ja valmistella tarvittaessa lainsäädäntömuutoksia transsukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen.
about:blankhttps://acdn.adnxs.com/dmp/async_usersync.html
Lausumaa kannatti 93 kansanedustajaa eli vähemmän kuin itse lakia. 83 kansanedustajaa äänesti opposition kansanedustajan Päivi Räsäsen (kd) tekemän lausuman puolesta.
Räsäsen lausumassa edellytettiin, että lapsille ja nuorille annetaan kehitys- ja kasvurauha eikä mahdollisuutta vaihtaa sukupuolta laajenneta alaikäisiin.
Ei oikeudellisesti sitova
Mitä lausumat oikein ovat ja onko niillä mitään merkitystä asioiden edistämisessä? Lausumia kutsutaan eduskunnassa myös ponsiksi, vaikka ponsi kattaakin lausumien lisäksi myös muut lakiin liittyvät osat.
– Lausuma on poliittinen tahdonilmaus, mutta ei oikeudellisesti sitova, eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen vastaa.
Lausumassa eduskunta antaa hallitukselle kannanoton, että hallitus ryhtyy toimiin jonkin asian valmistelussa. Tuovisen mukaan on hallituksen harkinnassa, milloin ja mihin toimenpiteisiin se ryhtyy tai ei ryhdy.
Hallituksen pitää joka tapauksessa vuosikertomuksessaan raportoida eduskunnalle, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt.
Lausuma kertoo eduskunnan poliittisen tahdon. Kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok) mukaan lausumassa esitetty asia ei edisty, jos tulevalla hallituksella ei ole poliittista tahtoa sitä edistää. TIINA SOMERPURO
Eduskunta seuraa toteutumista
Lausumaehdotuksen hyväksynyt valiokunta, translaissa sosiaali- ja terveysvaliokunta, arvioi myöhemmin, onko hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin ja ovatko toimenpiteet riittäviä vai ei.
– Jos ovat, valiokunta esittää täysistunnolle, että lausumasta voidaan luopua. Jos toimenpiteet ovat riittämättömiä, valiokunta pitää lausumansa voimassa ja odottaa edelleen lisätoimenpiteitä, Tuovinen sanoo.
Lausumaehdotuksessa on joskus sanottu aikataulutoive, mihin mennessä hallituksen pitää ryhtyä toimenpiteisiin.
Hallitusneuvotteluissa apuna
Miksi sitten tehdään lausumaehdotus eikä suoraan muutosta lakiesitykseen?
Tuovisen mukaan yksi syy on, että lausuman aihe edellyttää laajempaa valmistelua ja sitä ei enää valiokuntavaiheessa voida tehdä.
– Poliittisesti vaikeimmissa asioissa lausumaehdotus on myös tapa löytää valiokunnassa poliittinen kompromissi, Tuovinen sanoo.
Konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) vahvistaa tämän.
Valiokunnassa pyritään yksimieliseen mietintöön tai valiokunnan hallituspuolueista koostuva enemmistö jossakin erimielisyydessä pyrkii löytämään yhteisen kannan.
– Silloin voi syntyä tilanteita, että lakipykälän muuttamiseen ei löydy valiokunnasta enemmistöä. Kompromissi löytyy niin, että pykälä pidetään ennallaan, mutta hyväksytään lausuma, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin asiassa.
Hallituksen tahdosta kiinni
Zyskowiczin mukaan lausumalla on merkitystä poliittisena argumenttina esimerkiksi hallitusohjelmaneuvotteluissa tai keskustelussa hallituksen sisällä.
– Ne, jotka haluavat edistää asiaa, vetoavat hallitusneuvotteluissa eduskunnan ilmaisemaan tahtoon. Toisaalta mikäli hallituksessa on sellainen poliittinen enemmistö, joka ei halua lausumassa esitettyä asiaa edistää, niin asiahan ei edisty.
Esimerkiksi tulevan hallituksen kokoonpanosta riippuu, edistääkö se sukupuolen juridisen vahvistamisen ulottamista alaikäisiin.
– Jos tuleva hallitus ei pidä tätä järkevänä, se ei asiaa edistä.
Tai vaikka Päivi Räsäsen (kd) lausuma olisikin mennyt läpi, seuraava hallitus olisi halutessaan kuitenkin voinut edistää sukupuolen vahvistamisen myös alaikäisiin.
Kansanedustaja Anu Vehviläisen (kesk) mielestä lausumat ovat tärkeitä senkin takia, että ne ovat huolenosoituksia asioista, joita laissa ei ole otettu huomioon. KIMMO HAAPALA
Vehviläinen äänesti Räsäsen pontta
Toinen konkariedustaja Anu Vehviläinen (kesk) äänesti translain puolesta, mutta Päivi Räsäsen lausuman eli ponnen puolesta.
– Äänestin poikkeuksellisesti oppositioedustajan tekemää pontta kuten monet muutkin keskustan edustajat. Yleensä hallituspuolueiden edustajat tukevat valiokunnan mietinnön ponsia.
Vehviläinen pitää vahvimpina lausumia, jotka valiokunta on hyväksynyt yksimielisesti ja eduskuntakin on hyväksynyt ilman äänestyksiä.
– Ponnet ovat myös huolenosoituksia asioista, joita laissa ei ole otettu huomioon.
Eduskunnassa on parhaillaan vireillä keskeneräisiä lausumia 388.
