Turun yliopiston dosentti Pia Koivunen arvioi, että Roman Rotenbergin kommenteista paistaa turhautuneisuus tätä koskeviin rikosepäilyihin Suomessa.
KHL-seura Pietarin SKA:n päävalmentaja, venäläinen liikemies Roman Rotenberg laukoi tammi-helmikuun vaihteessa Suomesta ja suomalaisesta jääkiekkoilusta tulikivenkatkuisia kommentteja.
− Suomalaiset ovat kääntyneet venäläisiä vastaan niin paljon kuin mahdollista. Se on heidän veressään. Näemme, mitä suomalaisille jääkiekkomaajoukkueille on käynyt. Ne pärjäävät yhä huonommin, ja se johtuu siitä, että he eivät pääse haastamaan Venäjää, Rotenberg sanoi venäläiselle Match TV:lle viitaten Suomen juniorimaajoukkueisiin.
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat toistaiseksi suljettuina Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n toiminnasta sodan takia. IIHF:n neuvoston suomalaisjäsen Heikki Hietanen kertoi helmikuussa Iltalehdelle, ettei maiden paluuta voi pitää mahdollisena lähiaikoina, koska tilanne Ukrainassa ei ole muuttunut.
“Hän purkaa pettymystään”
Venäjään perehtynyt historioitsija, yleisen historian dosentti Pia Koivunen Turun yliopistosta analysoi Iltalehdelle Rotenbergin käyttämää retoriikkaa.
− Arvioisin, että Rotenbergin kommentti liittyy pakotteiden kiertämistä koskevaan rikosepäilyyn, Koivunen sanoo.
Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun lopussa, että Roman Rotenbergin epäillään syyllistyneen törkeään säännöstelyrikokseen. HS:n mukaan hän on auttanut isäänsä Boris Rotenbergia kiertämään pakotelainsäädäntöä.
Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvat Arkadi ja Boris Rotenberg omistivat ennen Helsinki-hallin (ent. Hartwall-areena). Rotenbergin veljesten Långvik Capital Oy ja tytäryhtiö Tanskarlan Centrum Oy siirrettiin Roman Rotenbergin nimiin Krimin valtauksen jälkeen.
Roman Rotenberg on Venäjän jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja. Hänen intresseissään on Venäjän paluu kansainvälisiin kaukaloihin, mutta esimerkiksi Suomessa keskustelu venäläisurheilijoiden paluusta kilpakentille saa kovaa vastustusta.
− Suomea tuntevana hän tietänee, kuinka tärkeässä asemassa jääkiekko Suomessa on, ja tällä tavoin hän varmaan purkaa pettymystään, kun talouspakotteet vaikeuttavat omaisuuden hoitoa Suomessa, tutkija Koivunen kertoo.
Erikoisia väitteitä
Roman Rotenberg kritisoi muita maita, mukaan lukien Suomea, kopioinnista.
− On selvää, että meidän kollegamme, kanadalaiset, amerikkalaiset, suomalaiset ja ruotsalaiset veivät meiltä kaiken. Ja miten he pelaavat nyt? Neuvostolätkää, yhdistelmäpeliä ja kiekolla kontrollointia, Rotenberg tilitti Match TV:lle.
Miksi Rotenberg käyttää tällaista retoriikkaa?
− Itse kommentti urheiluvaikutteista on ihan hölynpölyä. Urheilu on transnationaalia toimintaa, jossa vaikutteita otetaan eri puolilta, valmentajat valmentavat kotimaiden ulkopuolella ja niin edelleen, Koivunen vastaa ja jatkaa.
− Minusta tässä on kyse turhautuneisuudesta.
Ei perusteita paluulle
Venäjän aloittamasta suurhyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut vuosi. Krimillä on käyty matalan intensiteetin sotaa vuodesta 2014.
Kun Venäjä tunkeutui voimalla Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 Krimin valtaustakin suuremmin tavoittein, muut valtiot reagoivat. Venäjä jäi urheilussa ulkopuoliseksi. Nyt kuitenkin Kansainvälisessä olympiakomiteassakin on väläytelty mahdollisuutta venäläisten paluulle.
− Jos lähdetään siitä, että Venäjä on valtiona hyllytetty monista urheilukilpailuista aloittamansa hyökkäyssodan vuoksi, en näe tällä hetkellä mitään syytä hyllyttämisen lopettamiselle. Suomen olisi tärkeää osallistua Venäjän paluuta koskeviin keskusteluihin jatkuvasti ja tuoda oma kantansa esiin, Koivunen toteaa.
Koivunen lisää, että esimerkiksi jääkiekossa Suomen on hyvä käyttää ääntään. Suomella on niin sanottuna isona jääkiekkomaana paljon vaikutusvaltaa lajin sisällä verrattuna esimerkiksi jalkapalloon ja Fifaan, jossa Suomi on pienempi toimija kansainvälisesti laajemmin kilpaillussa lajissa.
Tardif-kohu
Juuri jääkiekossa Venäjä-asia oli hiljattain esillä näkyvästi.
Kansainvälisen kiekkoliiton puheenjohtaja Luc Tardif aiheutti kohua vieraillessaan Helsingissä tammikuun lopussa sanomalla, ettei IIHF:n tehtävä ole päätöksenteossaan harjoittaa “moraalista pohdintaa”, vaan ratkaisut on tehtävä turvallisuus edellä.
Urheilun suurtapahtumiakin tutkinut historioitsija analysoi tätä näkökulmavalintaa.
− Urheilijoiden turvallisuuden korostaminen on retorinen keino välttää ottamasta kantaa ja yrittää pysyä epäpoliittisella linjalla. Minua hieman häiritsee se, että poliittisuus rajataan jollekin tietylle alueelle, Koivunen sanoo.
Suomellakin on merkittävänä kiekkomaana poliittista vaikutusvaltaa jääkiekossa. Suomi voi vaikuttaa asioihin IIHF:n jäsenenä.
− On ristiriitaista, että isot urheilujärjestöt käyttävät poliittista valtaa urheilun sisällä, mutta välttelevät ottamasta kansainvälisessä politiikassa kantaa, vaikka urheilu ei ole erossa siitä. Monissa lajeissa edustetaan kansakuntia ja nationalismi on silloin jotenkin läsnä, Koivunen muistuttaa.
iltalehti.fi
